Eduskunnassa on menossa yksi vuoden kiireisimmistä viikoista. Urakoimme ympärivuorokauden valmiiksi ensi vuoden valtion talousarviota. Budjettia käsitellään valtiovarainvaliokunnassa hallituksen esitykseen tekemiemme muutosten ja mietintölinjaustemme pohjalta. Muutoksia teimmekin tänä vuonna poikkeuksellisen paljon.
Suomen taloudellinen tilanne on vakava. Suomen Pankin tuoreimman arvion mukaan talouden kasvu on lähivuosina on korkeintaan kituliasta. Valtiovarainvaliokunnassa olemme koko eduskuntakauden esittäneet hallitukselle ripeämpiä toimia taloustalkoissa ja rakenteellisten uudistusten eteenpäinviemisessä. Tahmea asioiden eteneminen on myrkkyä Suomen nousulle. Olen tyytyväinen, että tämän viikon linjapuheessaan pääministeri Stubb selkeästi totesi, että hallituksen ja Suomen on parannettava juoksuaan. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä kiritämme hallitusta sisukkaaseen loppukiriin. Työtä on vielä tältä eduskuntakaudelta paljon tekemättä.
Valtiovarainvaliokunnan mietinnössämme on tiukat lausumat maamme uuden nousun nuoteiksi ja erityisesti linjaus painopisteen palauttamisesta koulutukseen ja tutkimukseen strategisena painopisteenä. Tällä hallituskaudella on tästä vaarallisesti hallituksen toimesta lipsuttu. Vaikka maailma miten muuttuu, meidän menestymisemme perustuu aina koulutukseen, osaamiseen ja sivistykseen.
Ensi vuoden budjetti sisältää lähes kolmen miljardin valtiontalouden alijäämän umpeenkurominen. Budjetissa on myös parannuksia ihmisten arkeen ja panostuksia paremman Suomen rakentamiseen. Yliopistojen 75 miljoonan pääomittaminen on tärkeä investointi yliopistouudistuksen toimeenpanoon ja tutkimuspohjaiseen osaamiseen. Yliopistolliseen terveydenhuollon tutkimukseen lisäsimme eduskunnassa voimavaroja johtamassani jaostossa ja edellytimme, että terveydenhuollon tutkimusrahoituksen romahdustiellä oleva trendi katkaistaan. Tämän päivän tutkimus on huomisen vaikuttavaa ja kustannustehokasta hoitoa.
Jouduimme tekemään valtiovarainvaliokunnassa varsinaisia "ilmaveivejä" perusopetuksen kehittämisen määrärahojen pelastamiseksi ja hallituksen kirittämiseksi myöhästyneiden säästöbudjettilakien tuomiseksi eduskuntaan heti tammikuussa. Tilanne syntyi budjettikäsittelyn loppumetreillä, koska hallitus ei saanut jo sovittuja säästölakeja eduskuntaan. Kyseessä oli jumiin jäänyt subjektiivisen päivähoidon rajaamista koskeva lakiesitys, joka aiheutti myöhästyessään 6 miljoonan euron lisäleikkaustarpeen ensi vuoden budjettiin. Hallitus esittää, että vanhempainvapaalla olevien perheiden päiväkoti-ikäisille lapsille olisi pääsääntönä puolipäivähoito. Tarkoitus on, että rajoitusta ei ole, jos lapsen etu sitä vaatii.
Oli todella ikävää, että valtiovarainministeri esitti vaadittavat lisäsäästöt perusopetuksen laadun kehittämisrahoihin. Minulle lisälohkaisu moneen kertaan karsittuihin ja opetusministerinä alulle laittamaan perusopetuksen laadun kehittämiseen oli liikaa. Emme saaneet enemmistöä valtiovarainvaliokunnassa etsimään säästöä toisin mitä Rinne esitti. Mutta lopulta saimme, väännettyämme vuorokauden asiaa kokoomuksen puolelta, aikaan sovun näkemyksestä, että kiritämme hallitusta tuomaan tekemättömän säästölain vielä heti tammikuussa eduskuntaan niin, että niistä säästöistä saatavat rahat palautetaan yleissivistävän koulutuksen kehittämiseen.
”Ilmaveivaus” osoittaa, että lipsuminen ja viivyttely rakenneratkaisuissa johtaa vieläkin vaikeampiin päätöksiin. Ja että eduskunnassa tarvitaan koulutuksen ja sivistyksen puolustajia. Mikä tärkeintä, perusopetuksen laadun kehittämisen välttämättömät voimavarat pelastettiin. Laadukas perusopetus ei ole itsestään selvyys vaan se vaatii jatkuvaa työtä niin päättäjiltä kuin maailman parhailta opettajiltamme.
Opetusministerinä nostin päätavoitteeksi perusopetuksen laadun kehittämisen. Aloitin perusopetus paremmaksi eli pop -hankkeen. Päätavoite oli ylisuurten ryhmäkokojen kitkeminen. Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Aloitin myös valtakunnallisen ryhmäkokojen seurannan. Aloitimme myös 90- luvun lamassa hävinneiden koulujen kerhojen elvyttämisen. Nykyisin lähes joka kunnassa on vilkasta kerhotoimintaa. Ikävä kyllä käsittelyssä olevassa ensi vuoden budjetissa oli kerhorahat taas kerran katkolla. Onneksi onnistuimme valtiovarainvaliokunnan sivistyskansanedustajien voimin etsimään kerhojen jatkamiselle määrärahat.
Kerhotoiminnan yhtenä tärkeänä tavoitteena on tukea lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia ja tässä on onnistuttu. Koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia ja nuoria, joilla ei esimerkiksi perheen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. On hyvä yhteinen tavoite, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus yhteen harrastukseen läpi peruskoulun. Edellytysten luominen lapsille tasapuolisiin mahdollisuuksiin olla lapsia ja kasvaa turvallisesti aikuisuuteen on kansakunnalta viisas investointi.
Hyväksyessämme ensi vuoden budjetin, hyväksymme myös erityisvaltionosuuden uudelle Lastensairaalle. Olen siitä erityisen tyytyväinen. Johtamani kunta - ja terveysjaosto ehdotti lausumaa, jonka eduskunta hyväksyi vuonna 2012. Lausumassa edellytimme, että valtiovalta lähtee mukaan rahoittamaan uutta lastensairaalaa. Uuden lastensairaalan poikkeuksellinen matka rahoituksesta rakentamisen aloittamiseen on ollut vaiheikas. Uskomattomalla tavalla asiaa eteenpäin on vienyt Anne Berner ja upea Uusi lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry sekä lukemattomat muut vapaaehtoiset toimijat. Ilman heitä emme olisi tässä tänään.
Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. Lastensairaalan, jossa myös sairailla lapsilla on mahdollisuus vanhempiensa läsnäoloon. Uuden sairaalan työt on aloitettu ja valmista on tarkoitus olla Suomen juhlavuonna 2017. Mikä olisikaan parempi lahja pian sata vuotta täyttävältä isänmaaltamme tuleville sukupolville, kuin uusi lastensairaala.
Sari Sarkomaa
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston pj.
www.sarisarkomaa.fi