julkaistu Kansallinen Senioriliitto ry:n Patina-lehdessä joulukuussa 2014
Istuva elämäntapamme on monin tavoin myrkkyä keholle ja mielelle. Viimekesäinen Cambridgen yliopiston tutkimus vahvisti useissa tutkimuksissa esille tulleen tuloksen, että liikunnan puute lisää Alzheimerin taudin puhkeamisen riskiä.
Ihminen on luotu liikkumaan. Päivittäinen liikunta edistää terveyttämme ja toimintakykyämme. Liikunta pienentää riskiä sairastua erityisesti keski-iän sydän- ja verisuonitauteihin sekä vähentää niiden aiheuttamien riskitekijöiden vaikutusta muistisairauksiin myöhemmin elämässä. Liikunta parantaa kaiken ikäisten verenkiertoa aivoissa ja vaikuttaa positiivisesti hermojärjestelmään. Liikkuja myös nukkuu yönsä paremmin ja edistää näin aivoterveyttään. Liikunnalla on siten monipuoliset vaikutukset ihmisen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.
Tutkimukset osoittavat myös vakavan tosiasian, että valtaosa kaikenikäisistä suomalaisista päiväkoti-ikäisestä ikäihmisiin liikkuu liian vähän. Kansanterveyden ja jokaisen suomalaisen elämänlaadun vuoksi ja myös kansantalouden kestävyyden kannalta on välttämätöntä edistää arkipäivän liikuntaa kaikin tavoin. Ikääntyville liikunta on elintärkeää. Voidaan sanoa, että Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta.
UKK-instituutin liikuntasuositusten mukaan terveiden aikuisten ja yli 65-vuotiaiden tulisi harjoittaa kestävyysliikuntaa useana päivänä viikossa yhteensä vähintään noin parin tunnin verran. Lisäksi tulisi harjoittaa lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin kahdesti viikossa. Arjesta löytyy monia keinoja liikunnan lisäämiseen, kuten portaiden nousu hissin sijasta tai lähikauppaan käveleminen.
Erityisen hyvin muistisairauksilta suojaavat sellaiset liikuntalajit, joissa yhdistyvät fyysinen, älyllinen ja sosiaalinen aktiivisuus. Tällaisia ovat esimerkiksi tanssi. Vaikuttavaa on myös ohjattu ryhmäliikunta, jonka parissa tapaa tuttuja ja voi vaihtaa arjen kuulumisia liikunnan lomassa.
Säännöllinen liikunta auttaa myös jo sairastunutta henkilöä. Muistisairas voi liikunnan avulla purkaa toiminnallisuuttaan ja rytmittää päiväänsä. Kotona arjen askareista selviytyminen helpottuu ja omaishoitajan työ kevenee, jos muistisairas pitää yllä peruskuntoaan ja pystyy liikkumaan itsenäisemmin.
Muistisairauksien määrän on arvioitu kasvavan väestön elinvuosien lisääntyessä. Suomessa muistisairaita on Muistiliiton mukaan lähes 130 000. Muistisairauksiin sairastuu 36 suomalaista päivässä. Muistisairas henkilö tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja apua. Muistisairaille ja heidän omaisilleen on luotava mahdollisuuksia saada apua ja tukea arkeen, jotta elämä muistisairaudesta huolimatta olisi hyvää ja turvallista.
Mukava uutinen on se, että onnistuimme lisäämään ensi vuoden budjettiin lisärahaa omaishoitajien tukipalveluiden kehittämiseen ja omaishoitajien terveystarkastusten käyttöön ottamiseen. Arvokasta ja vaativaa työtä tekeville omaishoitajille on tärkeää joka kunnassa luoda sopivia liikuntamahdollisuuksia.
Myös valtiovallan on oltava nykyistä aktiivisempi ja innovatiivisempi. Olemme myös Muistiliitossa ottaneet terveyden ja liikunnan edistämisen sydämenasiaksi. Vauhditamme ikäihmisten palveluiden kehittämistä aktiivisuuden, liikkumisen ja hyvän arjen turvaamiseksi.
Liikuntaneuvontaa on tarjottava terveysasemilla ja palvelukeskuksissa. Liikuntareseptejä voidaan käyttää niin ennaltaehkäisevästi kuin sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Liikuntaryhmiä ja -palveluita tulee järjestää riittävästi myös kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille. Helsinki on viisaasti uudessa koko kaupungin päätöksentekoa ohjaavassa strategiassaan painottanut liikunnan lisäämistä ja liikkumattomuuden vähentämistä.
Erityisesti ikäihmisten suosimia liikuntaharrastuspaikkoja ja -mahdollisuuksia tulee lisätä. Seniorikuntosali on kunnassa kannattava investointi. Joka kuntaan tulisi saada ikäihmisten liikuntakaveritoiminta yhteistyöllä seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Näin liikuntaa saa vapaaehtoinen ja yksin esimerkiksi asuva vanhus, joka ei ilman kaveria liikkuisi. Yksinkertaiset asiat ovat arjen kannalta tärkeitä. Liikuntareittien varrella olevat penkit ovat tästä kuvaava esimerkki.
Erityisen paljon tehtävää on siinä, että ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa olevat ihmiset pääsevät halutessaan päivittäin ulkoilemaan. Meidän kaikkien on hyvä muistaa ikääntyneitä omaisia sekä läheisiä ja olla heidän apunaan ulkoilussa, varsinkin jos he eivät enää yksin pääse ulos liikkumaan. Ulkoilu ja liikkuminen ovat parasta terveydenedistämistä ja ennaltaehkäisevää lääkettä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa ja elämän iloa.
Sari Sarkomaa
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Muistiliitto ry:n varapuheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi