Joulun alla eduskunnassa hyväksyimme tämän vuoden budjetin. Samalla täyttyi lupaus valtionosuudesta uudelle lastensairaalalle. Eduskunta hyväksyi vuonna 2012 lausuman, jossa edellytimme, että valtiovalta lähtee mukaan rahoittamaan uutta lastensairaalaa.
Moni on kysynyt, miksi lastensairaala sai valtion erityisrahaa ja toisaalta miksi se ei ollut itsestäänselvyys. Hyvä on ensin todeta, että lain mukaan kunnat ja kuntayhtymät vastaavat julkisen terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoittamisesta. Tämän tehtävän hoitamiseksi ne saavat valtionosuutta. Kuntien vastuulla on huolehtia rahojen käytöstä niin, että tarvittavat tilat ovat kunnossa. Näin myös vastuu uuden lastensairaalan toteuttamisesta ja rahoituksesta kuuluu periaatteessa HUS:lle ja sen jäsenkunnille.
Maamme ainoa valtakunnallinen lastensairaala on 40-luvulla rakennettujen tilojensa osalta ajolähtötilanteessa. Tiloissa hoidetaan eri puolilta Suomea tulevia vakavasti sairaita lapsia. Tilan ahtauden takia vanhempien mahdollisuus olla läsnä lasten kanssa on usein rajoitettua. Se on raskasta lapsille ja perheille. Tämä vaikuttaa lasten toipumiseen ja kehitykseen.
Kuvaava esimerkki tilojen räikeistä puutteista on sen epäinhimillisen ahtaat keskosten hoitotilat. Tilojen ahtauden takia vanhempien läsnäoloa joudutaan jatkuvasti rajoittamaan. Vanhempien läheisyys on tärkeää keskosten toipumisen kannalta. Vanhempien mahdollisuus yöpyä lapsen luona tuo esimerkiksi pitkiä aikoja sairaalassa viettävälle syöpäpotilaalle turvaa. Sairaalla lapsella tulee olla oikeus vanhempiensa läsnäoloon.
Vuonna 2012 vein johtamani eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston vierailulle Lastenklinikalle, jotta kaikki näkisivät valtion osallistumisen tarpeellisuuden. Käynnillä tutustuimme korkeatasoiseen hoitoon ja motivoituneeseen henkilöstöön, joka joutui tekemään vaativaa työtään kosteusvarioituneissa ja ahtaissa aikansaeläneissä tiloissa. Viimeistään silloin kaikki vakuuttuivat valtiovallan osuuden välttämättömyydestä.
Yksityisillä lahjoitusvaroilla on jo kerätty 30 miljoonaa euroa, mikä on ollut upea ponnistus. Mukana on ollut yrityksiä ja yksityisiä tahoja. Lastensairaala on saanut aikaan mitä moninaisempia kampanjoita rahan keräämiseksi ja hyvän tekemiseksi. Ilman suomalaisten yhteisponnistusta ei uusi lastensairaala olisi nyt rakenteilla.
Tavoitteena on maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. Uudessa sairaalassa myös sairailla lapsilla on mahdollisuus vanhempien läsnäoloon. Sairaalaan tietoturva ja -tekniikka on päivitetty tälle vuosituhannelle. Tulevaisuudessa lapsi voi ottaa videoyhteyden lähimmäisiinsä tai vaikka kouluun. Rakennukseen tulee myös leikkitiloja ja sairaalakoulu. Yhteys normaaliin elämään on merkittävä osa paranemista. Uusi rakennus on myös energiatehokas ja ympäristöystävällinen.
Uuden lastensairaalan poikkeuksellinen matka rahoituksesta rakentamisen aloittamiseen on ollut vaiheikas. Uusi lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry sekä lukemattomat muut vapaaehtoiset toimijat ovat tehneet unelmasta mahdollisen. Ilman heitä emme olisi tässä tänään. Uuden lastensairaalan työt on aloitettu ja valmista on tarkoitus olla Suomen juhlavuonna 2017. Mikä olisikaan parempi lahja pian sata vuotta täyttävältä isänmaaltamme tuleville sukupolville, kuin uusi lastensairaala.
Sari Sarkomaa
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston pj.
www.sarisarkomaa.fi