Epävarmuus palveluasumisen maksuista ja niiden määräytymisestä sekä vaikeus saada tietoa on monelle ikäihmiselle este hakeutua elämänsä kannalta tarkoituksenmukaiseen ja turvalliseen asumisratkaisuun. Kuntien ja hoitopaikkojen välillä on suuria eroja, koska palveluasumisen asiakasmaksujen erityissäännökset puuttuvat asiakasmaksulaista. Sen sijaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa perittävä asiamaksu on tarkkaan säädelty.
Lainsäädännön puutteet ovat yhä korjaamatta, vaikka hallitusohjelmassa asia luvattiin hoitaa. Alun perin lain piti tulla voimaan yhtaikaa ns. vanhuspalvelulain kanssa. Nykyiset asiakasmaksukäytännöt ovat vanhuksia eriarvoistavia, vaikeaselkoisia ja kirjavia ja vaikeuttavat monin tavoin palveluasumiseen siirtymistä.
Lainsäädäntömuutos on välttämätön siksi, että se varmistaa palveluasumisen maksutietojen läpinäkyvyyden ja verrattavuuden. Tämä on tärkeää silloin, kun ikäihmiset tekevät asumisratkaisujaan. On täysin väärin, että moni ikäihminen joutuu elämän keskeisimpiä päätöksiä tekemään epävarmuudessa. Nyt palveluja tarvitsevat ovat monesti täysin tietämättömiä millaisia maksuja joutuvat maksamaan ja useat joutuneet yllättäen taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen.
Palvelumaksuperusteet on säädettävä siten, että myös tehostettua palveluasumista käyttävät saavat ns. vähimmäiskäyttövaran, joka on säädettynä laitoshoitoa koskeviin maksuihin. Tämä suojaosuus varmistaa, että palveluasumisesta aiheutuvien menojen, kuten asumisen kustannuksen, hoito- ja palvelumaksujen ja aterioiden jälkeen jää asiakkaan käteen vielä rahaa.
Ikäihmisten oikeudenmukaisen kohtelun kannalta ja erilaisten tuloloukkujen välttämiseksi on olennaista, että lainsäädännön valmistelussa ja veroratkaisuja tehtäessä arvioidaan kokonaisuutena erilaisten palvelumaksujen, verotuksen sekä erilaisten tulosidonnaisten elementtien, kuten palvelusetelien, kokonaisvaikutus. Tavallisen keskituloisen eläkeläisen maksurasitus on voitava pitää siedettävällä ja reilulla tasolla.
Asiakasmaksuissa olevan räikeän puutteen korjaaminen ja määräytymisperusteiden yhtenäistäminen on välttämätöntä ikäihmisten tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi ja asumisen valintojen helpottamiseksi.