Ikäihmisten liikunnan ja oikea- aikaisen kuntoutuksen edistämiseen tarvitaan uutta vauhtia ja lisäkannusteita niin, että terveys ja toimintakyky pysyvät yllä ja kotona voi asua mahdollisimman pitkään. Tehokas toimenpide on laajentaa kotitalousvähennys koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayrityksien sekä ammatinharjoittajayrittäjien tuottamaa lääkinnällistä kuntoutusta. Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta kunnosta huolehtiminen.
Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes vanhenemisesta. Varmin tapa ikääntyä on lopettaa liikkuminen. Säännöllinen liikunta auttaa meitä kaikkia jaksamaan paremmin mutta erityisesti ikääntyneet hyötyvät terveysliikunnasta monella tapaa. Sillä on positiivisia vaikutuksia toimintakykyyn, mielialaan ja muistiin. Liikunta on usein myös tapa hoitaa sosiaalisia suhteita ja tavata ystäviä. Ikäinstituutin tekemät tutkimukset osoittavat, että valitettavan harvat ikääntyneet liikkuvat suositusten mukaisesti. Väliinputoajia ovat varsinkin kotona asuvat heikkokuntoiset ikäihmiset.
Tuoreeseen hallitusohjelmaan kirjattiin kotitalousvähennyksen korvausprosentin korotus ja vanhusten hoitopalvelujen ottaminen soveltuvin osin kotitalousvähennyksen piiriin. Osana tätä uudistusta on pohdittava myös lääkinnällisen kuntoutuksen lisäämistä kotitalousvähennyksen piiriin.
Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen on täsmätoimi, jolla tuetaan hallitusohjelman tavoitteita terveyden ja liikunnan edistämisestä, ihmisten vastuusta omasta terveydentilasta sekä valinnanmahdollisuuksien lisäämisestä. Myös tavoite ikääntyneiden kotona selviytymisen tukemisesta sekä kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus on kirjattu hallituksen ohjelmaan.
Usein ikääntyneet käyvät terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetteen fysioterapiaan. Kotitalousvähennykseltä ei edellytetä sairautta eikä lääkärissä käyntiä. Se kannustaa ennalta ehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin.
Ehdotukseni toisi helpotusta myös yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten henkilöiden tilanteeseen, jotka putoavat Kelan maksaman kuntoutuksen piiristä. Kunnat hyvin harvoin jatkavat kuntoutuksen maksamista. Kuntoutusuudistuksessa on tietenkin kokonaisuutena pohdittava ikäihmisten kuntoutusta.
Kotitalousvähennyskäytäntö ei ole sidoksissa ikään. Työikäisistä esimerkiksi pienyritysten henkilökunta saa yleensä hyvin typistetyn työterveyshuollon, johon ei kuulu fysioterapiaa tai kuntoutusta. Suomessa on yli 230 000 yritystä, joissa on alle viisi työntekijää, mutta yhteensä niissä työskentelee noin miljoona suomalaista yrittäjät mukaan lukien. Kotitalousvähennys lisäisi aktiivisuutta oman työkyvyn vaalimiseen, jolloin työnantajat säästäisivät sairauslomapalkoissa ja Kela säästäisi sairauspäivärahoissa.
Hallituksen veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Kotitalousvähennyksen laajentamisella luodaan paitsi uusia työpaikkoja ja kitketään harmaata taloutta, edistetään väestön toimintakykyä ja erityisesti ikäihmisten elämänlaatua. Vähennyksen voisivat tehdä myös ikääntyneen aikuiset lapset, jos nämä ostavat kuntoutuskäyntejä vanhemmilleen.
Säästötalkoissa urakoivia kuntien on viisasta kiriä ikäihmisille sopivien liikunta- ja kuntoutusmahdollisuuksien lisäämisessä. Työhön tarvitaan entistä vahvemmin mukaan myös järjestöt ja vapaaehtoistyö.
Liikunta ja oikea-aikainen kuntoutus ovat parasta terveyttä edistävää lääkettä kaikenikäisille. Fyysisesti aktiivinen arki tuo mittavia kustannussäästöjä, puhumattakaan lukuisista positiivista vaikutuksista ihmisten terveyteen ja elämän laatuun.