tiedote 3.9.
julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää suomalaisten hyvinvoinnin ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta välttämättömänä hallituksen terveyden edistämiseen tähtäävää kärkihanketta, jonka erityisenä tarkoituksena on saada suomalaiset liikkumaan oman terveytensä ja toimintakykynsä kannalta riittävästi. Hallitusneuvotteluissa Kokoomuksen edustajana hyvinvointipoliittisessa työryhmässä ollut Sarkomaa toteaa, että kärkihankkeen tavoitteena on arkipäiväistää aktiivinen elämäntapa yhdessä ihmisten ja järjestöjen kanssa sekä tehdä terveelliset elämäntavat helpoiksi ja houkutteleviksi lähiympäristössä.
”Tavoitteena on toimeenpanna terveyttä ja hyvinvointia ja erityisesti fyysistä aktiivisuutta edistävät hyvät käytänteet ja toimintamallit. Tarkoitus on koota koko Suomen yhteinen ponnistus edistää kansanterveyttä, jota valtiovalta tukee vahvasti”, Sarkomaa sanoo.
Kansanterveyskärkihanke on kansanedustajan mukaan myös keskeinen väline valtion talouden tasapainottamisessa ja kestävyysvajeen umpeen kuromisessa. ”Tutkimusten mukaan liikkumattomuuden kustannukset ovat pari miljardia euroa vuosittain. Koko väestön liikuntaa lisäämällä voidaan edistää kansanterveyttä ja säästää samalla veroeuroja.”
”Kärkihankeidea pohjautuu myös eduskunnan 2012 valtion talousarviomietintöön, jossa painotimme sitä, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja erityisesti liikunnan lisäämisellä. Väestön terveyden ja toimintakyvyn lisäämisellä pidennetään työuria, lisätään työn tuottavuutta ja talouden kestävyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta sekä taitetaan julkisten kustannusten nousua”, Sarkomaa summaa.
Kansanterveys 2.0 - yhteisponnistukselle on kansanedustajan mielestä huutava tarve. Kansansairaudet, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, keuhkosairaudet ja depressio – aiheuttavat paitsi mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä myös suurimman osan työikäisen väestön pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa suomalaista.
”Hyviä käytäntöjä ja malleja liikunnan lisäämiseksi löytyy mm. erilaisista hankkeista, järjestöiltä ja kunnilta. Tärkeää on levittää parhaat käytännöt koko Suomeen. Myös terveydenhuollossa voidaan tehdä paljon enemmän liikunnan lisäämiseksi. Liikunnan puheeksiottaminen sekä varsinainen liikuntaneuvonta ja –reseptit ovat edelleen liian vähässä käytössä hoitokeinoina. Olisi hyvä vahvistaa liikuntaneuvonnan palveluketjuja alueellisesti sekä päivittää potilastietojärjestelmiä niin, että ne sisältävät liikuntatiedon kirjaamisen. Myös sote-alan tutkintojen koulutussisältöjä on syytä vahvistaa liikunta huomioiden", Sarkomaa päättää.
lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 5113033