julkaistu Kelan Sosiaalivakuutus-lehdessä 3/2015
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen on yksi hallitusohjelman 26 kärkihankkeesta, joilla tavoitellaan kestäviä muutoksia yhteiskuntaamme ja kaiken ikäisten ihmisten arkeen. Smolnan hallitusneuvotteluissa me hyvinvointi- työryhmässä neuvotelleet halusimme asettaa terveydenedistämisen yhdeksi hallituksen politiikan painopisteeksi. Valtioneuvoston johtamana on tarkoitus laatia hallinnonalarajat ylittävä sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin voimavaroja tehokkaasti hyödyntävä hankeohjelma.
Keskiössä on tarkoitus olla kansanterveyden kohentaminen mukaan lukien mielenterveysongelmien ja itsemurhien ennaltaehkäisy sekä ympäristöterveyden edistäminen. Ideana on kannustaa terveyttä ja hyvinvointia tukevia kokeiluja mutta ennen kaikkea juurruttaa hyväksi todettuja toimintatapoja vauhdittaa terveyttä edistävää liikuntaa, ravintotottumuksia ja muita terveellisiä elämäntapoja sekä vastuunottoa omasta elämästä. Työtä on tarkoitus tehdä yhdessä järjestöjen kanssa. Hankkeelle asetetaan yksityiskohtaiset mittarit, joilla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista.
Kansanterveys 2.0 - yhteisponnistukselle on huutava tarve. Kansansairaudet, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, keuhkosairaudet ja depressio – aiheuttavat paitsi mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä myös suurimman osan työikäisen väestön pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa suomalaista.
Kansanterveyskärkihanke on keskeinen väline valtion talouden tasapainottamisessa ja kestävyysvajeen umpeen kuromisessa. Väestön terveyden ja toimintakyvyn lisäämisellä pidennetään työuria, lisätään työn tuottavuutta ja talouden kestävyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta sekä taitetaan julkisten kustannusten nousua.
Kärkihankeidea pohjautuu myös eduskunnan 2012 valtion talousarviomietintöön, jossa painotimme sitä, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja erityisesti liikunnan lisäämisellä.
Liikkumattomuuden hinta yhteiskunnalle on erityisen korkea. Istuva elämäntapa lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita. Yhtä lailla vähäinen fyysinen aktiivisuus heikentää oppimistuloksia, lyhentää työuria, nakertaa työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyämme sekä lisää terveyseroja.
Vaikka liikuntaa harrastettaisiin vapaa-ajalla, muu osa päivästä on istumista päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja ikäihmisten arjessa. Jo päivähoidossa lapset ovat paikallaan 60 prosenttia, kun työikäisillä aikuisilla vastaava luku on 80 prosenttia. Jo alle kolmivuotiaiden fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Tutkimukset osoittavat elämäntavan urautuvan jo tässä vaiheessa ja liikkumaton elämäntapa vaikuttaa olevan erityisen pysyvää.
Ongelma on ilmeinen mutta ratkaisukeinoja on olemassa. Kansanterveys 2.0 on mittava mahdollisuus kannustaa suomalaiset liikkeelle ja vahvistaa jokaisen suomalaisen terveyttä.
Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok.)
Sosiaali- ja terveys sekä valtiovarainvaliokunnan jäsen.
Kelan valtuutettujen puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi