Hallitus on tehnyt esityksen aikuiskoulutustuen rahoituksen lakkauttamisesta osana talouden tasapainottamistoimia. Esityksen perusteella valtion rahoitus poistuisi kokonaan ja valtion rahoittama aikuiskoulutustuen perusosa muuttuisi lainaksi 1.1.2017 alkaen.
Katsele, odota ja velkaannu – asenne olisi vastuutonta. Tekemättä ei voi jättää mutta päätösten vaikutukset on tiedettävä ja tunnettava. Erityisesti tässä työmarkkinatilanteessa – voimakkaassa rakennemuutoksessa – työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvan poistaminen valtion toimesta on asia, jonka vaikutuksia on vielä kerran pohdittava ja ehkäpä ”kätilöitävä”.
90% prosenttia aikuiskoulutustuen käyttäjistä käyttää etuutta tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Noin kaksi kolmasosaa edunsaajista on naisia ja lähes puolet työskentelee sosiaali- ja terveysalalla.
Esitys lakkauttaisi kokonaan yrittäjien aikuiskoulutustuen ja sovitellun palkansaajien aikuiskoulutustuen, mikä on tarkoitettu työn ja opintojen yhdistämiseen. Palkansaajien täysimääräisestä aikuiskoulutustuesta jäisi jäljelle vain työttömyysvakuutusmaksuista rahoitettu ansio-osa.
Päätös herättää monta kiperää kysymystä. Romuttaisiko hallituksen päätös käytännössä kokonaan aikuiskoulutustukijärjestelmän ja poistaisi työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvakeinon? Erityisesti pienituloisten taloudelliset mahdollisuudet kouluttautua huolestuttavat.
Aikuiskoulutustuki on tärkeä ja sen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Kolmasosa nykyisistä työtehtävistä ja ammateista tullee katoamaan vuoteen 2030 mennessä. Digitalisaation seurauksena kaikkiaan työtehtävien osaamisintensiivisyys kasvaa ja vaatimukset osaamisen uudistamiseen. Työmarkkinoiden voimakkaassa rakennemuutoksessa tarvitaan toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan osaamisen uudistamista työuralla ja myös ammatinvaihto, erityisesti jos omalla alalla uhkaa työttömyys.
Opintovapaa ja aikuiskoulutustuki voi olla myös yritykselle vaihtoehto lomautukselle / irtisanomiselle heikossa taloudellisessa tilanteessa. Aikuiskoulutustuki on tutkitusti toimivaksi osoittautunut työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvan keino.
Aikuiskoulutustuki on osa ennaltaehkäisevää muutosturvaa, jolla mahdollistetaan yksilölle osaamisen uudistaminen tai kokonaan uudelleen suuntaaminen ennen työttömyyttä. Aikuiskoulutustuen vaikuttavuustutkimus osoittaa, että taloudelliset syyt ovat merkittävin este kouluttautumiselle ja tuki mahdollistaa taloudellisesti opiskelun monelle sellaiselle henkilölle, jotka muuten eivät olisi voineet lähteä opiskelemaan.
Ammatillisen kehittymisen ja ammatinvaihdon mahdollistumisen lisäksi aikuiskoulutustuki tutkitusti parantaa työkykyä ja työssä jaksamista. Siten aikuiskoulutustuki on myös keino pidentää työuria.
Hallituksen etsiessä parhaillaan toimenpiteitä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi välttämätön edellytys työmarkkinoiden kilpailukyvylle on, että työvoiman osaamisen kysyntä vastaa tarjontaa. Työurien pidentäminen ja työllisyysasteen nostaminen ei onnistu, mikäli työvoiman osaaminen ei uudistu vastaamaan uusia osaamistarpeita ja ammatteja.
Sari Sarkomaa
kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi