Siirry sisältöön

Johtamisella tasa-arvotalkoisiin

Lokakuun viimeisenä päivänä vietettiin naisten palkkapäivää, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota naisten ja miesten väliseen palkkaeroon. Palkkatasa-arvon eteneminen on ollut Suomessa hidasta ja tehokkaampia toimia sen edistämiseksi tarvitaan joka taholla. Yksi vaikuttava keino on edistää perhevapaiden käytön jakamista vanhempien kesken.

On tärkeä muistuttaa, että perhevapaat on alun perin säädetty ja tarkoitettu äitiysrahakautta ja isäkuukautta lukuun ottamatta molempien vanhempien käytettäväksi perheen omien valintojen mukaan. Vain harva suomalainen isä uskaltautuu isäkuukauden lisäksi käyttämään muita vanhempainvapaita. Lakisääteiset perhevapaat isäkuukautta lukuun ottamatta koetaan useimmilla työpaikoilla ja monissa perheissä edelleen naisten asiaksi. Äidit käyttävät kaikista perhevapaista edelleen yli 90 prosenttia.

Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Fiksu työnantaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle, käyttää niitä sitten isä tai äiti.

Kannustan jokaista työnantajaa näkemään myös isät vanhempina siinä missä äiditkin. Useat tilastot osoittavat, että näin ei vielä ole. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan isät ovat stressaantuneita, koska monet työnantajat eivät koe isiä vanhempina ja suhtautuvat isyyteen liittyviin joustoihin negatiivisesti. Työpaikoilla on selvästi tarvetta asennemuutokseen.

Työ, talous ja tasa-arvo -tutkimusjulkaisusta käy ilmi, että lapsiperheissä miesten ja naisten tuloerot ovat tutkimuksen mukaan suurimmillaan lapsen ollessa alle 3-vuotias, jolloin isät ansaitsevat keskimäärin kolminkertaisesti äiteihin nähden. Äitien huonon palkkakehityksen taustalla vaikuttavat yhteiskunnalliset asenteet, mutta myös niitä luovat järjestelmät.

Isän aseman ja naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen, tasa-arvoisen vanhemmuuden edistäminen sekä etenkin lapsen oikeus molempiin vanhempiin puoltavat isien roolin vahvistamista. Tämän ratkaisemiseksi tarvitsemme ja toivottavasti myös löydämme muitakin keinoja kuin kiintiöt. Esimiehen näyttämällä esimerkilläkin on iso merkitys työyhteisössä.

Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat ovat käytössä; naiset ja miehet työelämässä sekä isät ja äidit vanhemmuudessa. Lapsilla on oikeus vanhempiensa aikaan ja molemmilla vanhemmilla on oikeus aikaan perheensä kanssa. Suomi tarvitsee työtä ja työntekijöitä, mutta myös lapsia ja heidän kanssaan aikaa viettäviä vanhempia.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi