Tervehdys eduskunnasta!
Politiikan kevät on monin tavoin ratkaiseva Suomen ja suomalaisten tulevaisuudelle. Poliittisia päätöksiä on synnyttävä tiiviissä tahdissa. Eduskuntatyön ohella kesän lähestyvät puoluekokoukset värittävät varmasti politiikkaa monin tavoin. Kaikkein keskeisempiä ovat toimet, joilla luodaan edellytyksiä työlle ja yrittäjyydelle. Tätä kirjoittaessani odottelen tarkkoja tietoja siitä, mitä yhteiskuntasopimusneuvotteluissa on sovittu ja millaiset vaikutukset sopimuksella olisi. Eduskuntaryhmämme käsittelee asiaa tänään.
Olemme aloittaneet kokoomuksen valtiovarainvaliokunnan jäsenten työryhmässä valmistautumisen huhtikuu kehysriiheen, jossa linjataan tulevaksi neljäksi vuodeksi valtion talouden raamit. Teemme työtä valtiovarainministeri Alexander Stubbin johdolla. Meidän kokoomuslaisten on löydettävä sellaiset tasapainottamiskeinot, että ne koetaan kestäviksi ja oikeudenmukaiseksi. Leikkausten tie on loputon, jos varsinaisen taudin sijaan lievitämme vain oireita. Hallituksen on rohkeasti tehtävä uudistuksia, jotka tuovat lisää työtä ja työpaikkoja.
Vastuun kanto on välttämätöntä varsinkin kun oppositio keskittyy hetki hetkeltä populistisempaan politiikkaan. Esimerkkinä on Sdp:n puheenjohtaja, entinen valtiovarainministeri Antti Rinne, joka on autoveron keventämisen perumista tarjonnut jotakuinkin jokaisen hallituksen tekemän ison leikkauksen perumiseksi. Sdp vastustaa kaikkea ilman vaihtoehtoa ja vihreät moittivat kaikkea mikä liikkuu.
Kehysriihessä viisasta tehdä metropolitiikka loikka
Hallituksen on kehysriihessä vahvistettava metropolipolitiikkaa, se on koko Suomen etu. Ilman metropolialueen ja suurten kaupunkien elinvoimaisuuden vahvistamista Suomi ei nouse taantuvan talouden ja kasvavan työttömyyden suosta. Hallituksen on erityisesti kirittävä asuntopoliittisen kysymysten ratkaisussa. Kallis asuminen on keskeinen kasvun este. Pääkaupunkiseudulle on saatava ripeästi kohtuuhintaisia asuntoja. Asumisen hintaerot pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä ylläpitää työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Oppia on otettava tehdyistä epäonnistuneista alueellistamispäätöksistä. Ensimmäisenä on Fimean osalta tehtävä päätös, jolla turvataan henkilöstön työrauha ja turvataan lääkealan osaaminen sekä kilpailukyky.
Sivistys ja osaaminen ovat Helsingin elinvoiman lähde
Koulutuksesta leikkaamisen tie on käyty tällä eduskuntakaudella. Kehysriihessä on näpit pidettävä irti koulutusrahoista. Korjattava on virhe, että suurimmat leikkaukset kohdistuvat maamme kansainvälisesti kilpailukykyisimpiin ja laadukkaimpiin yliopistoihin. Aluepolitiikka on laitettava sivuun ja koulutuksen laatu asetettava etusijalle. Esimerkiksi Helsingin yliopiston muita yliopistoja rankemmat leikkaukset on torpattava. Ilman metropolialueen ja suurten kaupunkien ja niiden korkeakoulujen elinvoimaisuuden vahvistamista Suomi ei nouse taantuvan talouden ja kasvavan työttömyyden suosta.
Vaikkei ole helppoa, niin sote-ratkaisu on löydettävä – muu ei kelpaa!
Tulevat viikot on hallitukselle ja vastuu ministeri Rehulalle näytön paikka, kun eri toimijoiden lausuntojen sekä asiantuntijoiden näkemysten pohjalta on hiottava kokonaisuus, joka vastaa niin perustuslain kuin hallitusohjelmassa sovittuihin sote-uudistuksen tavoitteisiin. Sotessa kun on kyse koko poliittisen järjestelmän uskottavuudesta. Hallituksen on pidettävä sote-palvelut etusijalla ja pidättäydyttävä ylipaisuneen aluehallinnon rakentamisesta ja uusien verotasojen luomisesta. Jos muut Pohjoismaat ovat kyenneet sotensa uudistamaan, niin miksei Suomi sitten.
Laki on oltava laadukas kun se tuodaan eduskuntaan, tämän eteen teen työtä hartiavoimin. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen uudistamistavalmistelemme asiantuntija- ja vaikuttajajoukossa. Kokoonnuimme viime viikolla eduskunnan II varapuhemiehen Paula Risikon vieraana eduskunnassa. Moniammatillinen johtaminen ja hoitotyön huomioiminen ovat yksi sote-uudistuksen onnistumisen edellytys.
Valmisteilla olevan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen osana on ratkaistava, miten palveluihin rahat kerätään. Olen tehnyt paljon työtä, että Suomeen ei luotaisi uutta verotasoa. Päällimmäisenä on tinkimättömästi pidettävä palveluja tarvitseva ihminen ja koko sote-uudistuksen tarkoitus: yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.
Otin myös kantaa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen läpinäkyvien vaikutusarviointien välttämättömyydestä. Kannustin hallitusta läpivalaisemaan ajoissa esittämänsä mallin 18+15 taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset sekä arviot siitä, miten mallilla voidaan saavuttaa hallitusohjelman tavoitteet.
Alkoholilainsäädäntö norminpurussa
Alkoholilainsäädäntö on puhuttanut kovasti viime aikoina ja otimme ryhmämme sote-kolmikon kanssa kantaa alkoholilain kokonaisuudistukseen. Norminpurkua ei ole varaa enää jättää tekemättä, kun eduskuntakauden keskeisenä tavoitteena on luoda kasvua ja työpaikkoja. Kyse on myös fiksusta suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin edistämisestä. On kaikin puolin viisasta – kansantaloudellisesti ja terveydellisesti - ohjata alkoholin kulutusta valvottuihin sisätiloihin kuten ravintoloihin julkijuopottelun ja kotona tapahtuvan alkoholin käytön sijaan. Alkoholilain uudistuksessa on löydettävä kestävä tasapaino terveyspolitiikan ja muiden tavoitteiden kesken.
Kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen varhaiskasvatuslakiin
Kiusaaminen on vakava ongelma lapsille ja nuorille, joka näkyy myös kouluterveyskyselyn tuloksissa. Kiusaavilla lapsilla on lisääntynyt riski jatkaa kiusaamista aikuisena, jos kukaan ei pysäytä negatiivista käyttäytymistä. Kiusaamisen ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvoinnille ja koulunkäynnille sekä koko elämälle. Olennaista on saada juurrutettua kiusaamisen nollatoleranssiin tähtäävät toimet varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa osaksi jokaisen lapsen arkea. Tein asianomaiselle ministerille kirjallisen kysymyksen ja sen osana ehdotukset lisätä varhaiskasvatuslakiin sieltä puuttuva velvoite ehkäistä kiusaamista. Monelta taholta ja myös ministeriön taholta on ehdotukselleni näytetty vihreää valoa. Varhaiskasvatuksen laadun turvaaminen on yksi eduskuntakauden keskeisistä tavoitteistani. Työ on entistäkin tärkeämpää tiukassa taloustilanteessa.
Työn voitto - Ylioppilastutkintolautakunta täydennetty
Olen tyytyväinen, että sitkeästi ajamani Ylioppilastutkintolautakunnan täydentämisestä saatiin vihdoin opetusministeriön päätös. Päätöksellä laajennetaan eri oppiaineiden edustusta sekä palautetaan Opetushallituksen edustus Ylioppilastutkintolautakuntaan. Päätös korjaa edellisen opetusministeri Kiurun laajasti kritisoidun päätöksen leikata YTL:n kokoonpanoa. Ylioppilastutkinnon tulee olla laadukas lukion oppimäärän hallintaa ja soveltamista mittaava tutkinto. Tutkinto tulee toteuttaa niin yliopistojen, korkeakoulujen kuin opetushallituksen asiantuntemusta käyttäen. Ylioppilastutkintoa on kehitettävä jatkossakin samaan suuntaan muun lukiokoulutuksen kanssa. Ylioppilastutkinnon kehittämisessä on erittäin tärkeätä pystyä huomioimaan lukioiden käytännön opetustyöstä tulevat näkökulmat. Edellisen opetusministeri Kiurun hellimä ajatus lukion ja ammatillisen koulutuksen yhdistämisestä nuorisokouluksi yhteisestä tutkinnosta on nyt kuopattu.
#viitorakkautta
Ystävänpäivänä vietettiin myös viittomakielen päivää. Viittomakielen asemaa haluttiin nostaa esille some-tempauksella. Kuvassa #viitorakkautta – tervehdykseni. Kuulun eduskunnan viittomakielten verkostoon, jossa teemme työtä yhdessä yli puoluerajojen.
Kevättalvisin terveisin
Sari Sarkomaa