Julkaistu Verkkouutisten blogissa 13.4.2016
Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ilmaisee tuoreessa Verkkouutisten blogissaan (10.4.2016) vahvan vastenmielisyyden valinnanvapaudelle. Hän väittää, että nykyisellä hallituksessa ei ole köyhillä ja sairailla ole puolustajaa. Blogi on tyypillistä vihreiden poliittista retoriikkaa, jossa väitetään asioita ilman perusteluja.
Valinnanvapauslainsäädäntöön tehdään nimenomaan siksi, että köyhillä ja sairailla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet sote-palveluihin. Valinnanvapauden laajentaminen on loikka pois järjestelmäkeskeisyydestä kohti ihmisten osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin yhdenvertaisesti riippumatta rahapussin paksuudesta.
Kokoomus on ollut valinnanvapauden edistämisessä aloitteellinen. Ehdotin raha seuraa ihmistä -mallia peruspalveluiden vahvistamiseksi ja ihmisten tasa-arvoisen verovaroin järjestettyjen palveluihin pääsyn mahdollistamiseksi vuonna 2012.
Tarkoituksena on tehdä loppu sille, että merkittävä osa väestöstä – kuten työttömät, lapsiperheet ja eläkeläiset – jonottavat terveysasemille ja moniin sosiaalipalveluihin työssäkäyvät voivat käyttää työterveyshuoltoa ja tietenkin jonoista pääsee ostamalla yksityispalveluja tai vakuutus. Tämä on irvikuva tasa-arvoisesta politiikasta. Juuri eriarvoiset mahdollisuudet päästä oikea-aikaisesti peruspalveluihin ja pitkät jonot ovat merkittävä syy hyvinvointi- ja terveyseroihin.
On perin kummallista, että vasemmistolle on täysin ok, että työssäkäyvien työterveyspalveluja voi tuottaa yritykset, mutta iso ongelma syntyy siitä, jos työttömille ja eläkeläisille pyritään turvaamaan tasavertaisemmat palvelut niin, että myös yritykset ja järjestöt voivat olla nykyistä laajemmin tuottajina.
Raha seuraa ihmisen valintoja – perusidea sisältyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2013 esittämä jonotta hoitoon – malliin. THL on esittänyt valinnanvapauslainsäädäntöä juuri eriarvoistavan perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja kaikkien voimavarojen käyttöönottamiseksi. THL on Suomen keskeinen Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva tutkimus- ja kehittämislaitos.
Tutkimusten mukaan jopa 90 prosenttia väestöstä haluaa valita palveluntuottajansa itse. Suomalaiset ovat valmiita ottamaan hyvinvointipoliittisen askeleen kohti länttä valinnanvapauden laajentamisen myötä, samoin nyt myös koko hallitus. Sen sijaan vasemmisto näyttää pääosin tuntevan vastenmielisyyttä ihmisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseen.
Kansainvälinen tutkimustieto soittaa, että valinnanvapaudella voidaan saavuttaa merkittäviä myönteisiä vaikutuksia palveluita käyttävän ihmisen, että veronmaksajan näkökulmasta. Vaikutusten realisoituminen riippuu valinnanvapauden käytännön toteuttamisesta.
On mahdotonta ymmärtää, miksi valinnanvapaus saa näin vahvan vastustuksen, varsinkin kun mitään varteenotettavaa vaihtoehtoa peruspalveluiden aitoon vahvistamiseen ei ole esitetty. Ja miksi Suomi jäisi Euroopassa maaksi, jossa vain varakkaat saavat valita.
Valinnanvapaus on esimerkiksi vanhus ja vammaispalvelua tarvitseville mittava mahdollisuus elää oman näköistä elämää. Valinnanvapaus mahdollistaa ihmisen oman valinnan ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta sekä palveluiden räätälöinnin palveluiden käyttäjän tarpeista lähteväksi. Valinnanvapaus on ihmisen kokoinen ja rinnakkainen menettely kilpailutukselle.
Valinnanvapauslain säätäminen tarkoittaa sitä, että julkinen valta määrittelee valinnanvapauden piirissä olevat palvelut, korvauksen palvelun tuottajalle, ehdot ja laatukriteerit, joita noudattavat – julkiset, yksityiset sekä kolmannen sektorin toimijat – voivat toimia tasavertaisesti palveluntuottajana. Palvelun käyttäjän asiakasmaksut ovat samat riippumatta palveluntuottajasta eivätkä palvelun tuottajat voi valita asiakkaitaan. Valinnan tekee palvelun tarvitsija ja raha seuraa käyttäjän valinnan mukana.
Huoli siitä, että yksityinen sektori ollaan asettamassa määräävän asemaan, ei ole mitään tekemistä hallituksen linjauksen kanssa. Valinnanvapaudesta julkinen valta määrittää yksiselitteisesti puitteet, joihin palvelutuottajien on sitouduttava. Vastuu palveluiden järjestämisestä on vahvasti julkisella vallalla eli valtiolla ja itsehallintoalueilla eli maakunnilla. Vihreiden pelottelut yksityiselle vallan antamisesta ovat kyllä tuulesta temmattuja.
Valinnanvapaus taataan useimmissa Euroopan maissa lainsäädäntöpohjaisilla ratkaisuilla, myös potilasliikkuvuusdirektiivi velvoittaa Suomea nopeaan valinnanvapauden vauhdittamiseen. Suomi on perässähiihtäjä järjestelmäkeskeisyydestä, palveluiden eriarvoisuudesta ja ihmisten vähäisessä mahdollisuudessa valita ja vaikuttaa hoitopaikkaansa. OECD on toistuvasti huomauttanut Suomea eriarvoisesta pääsystä perusterveydenhuollon ja eräisiin muihin peruspalveluihin ja todennut sen olevan merkittävä syy suomalaisten terveyseroihin.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja