Lehdistötiedote 30.5.2016
Julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustajat ministeri Lenita Toivakka, varapuhemies Paula Risikko ja Kokoomuksen eduskuntaryhmässä sote-politiikasta vastaava Sari Sarkomaa listaavat Kokoomuksen 29 teesiä valinnanvapauteen.
Kansanedustajat muistuttavat, että valinnanvapaus on väline vauhdittaa sote-uudistusta ihmisen näköiseksi. Valinnanvapauden tavoitteena on edistää sote-palveluiden saatavuutta, tasa-arvoa, laatua, kustannusvaikuttavuutta ja vahvistaa perus- ja lähipalveluita.
Edustajat katsovat, että sote-uudistuksen tavoitteen tulee olla, että ihmiset saavat laadukasta ja tasa-arvoista palvelua ja julkisen talouden kestävyysvajetta saadaan kurottua umpeen vähintään tavoitteeksi asetetun kolmen miljardin verran.
29 teesiä, tavoitetta ja onnistumisen edellytystä valinnanvapaudelle:
1. Tasavertaiset palvelut: Sote-uudistus on onnistunut kun terveyserot kapenevat ja ihmisten pompottelusta luukulta toiselle päästään. Peruspalvelut vahvistuvat ja hoitoon pääsee oikea-aikaisesti.
2. Ihminen ensin: Valinnanvapauden laajentaminen on loikka pois järjestelmäkeskeisyydestä kohti ihmisten osallisuutta. Mahdollisuus valita ja saada palvelut ei katso rahapussin paksuutta. Julkinen valta vastaa tasa-arvoisesta hoidosta.
3. Yhtenäiset hoitoketjut: Palvelut ovat kokonaisuuksia, joissa sote-osaajien taidot saadaan parhaimmilleen ihmisten avuksi. Palvelut integroidaan tiedon ja toiminnan kautta.
4. Monipuoliset tuottajat: Järjestöille ja yrityksille annetaan tasavertaiset mahdollisuudet tulla mukaan tarjoamaan osaamista valtiovallan tarkasti määrittelemin ehdoin. Pk-yrittäjät, yksinyrittäjät ja järjestöt toimivat tuottajina julkisen rinnalla. Parhaat palveluinnovaatiot syntyvät tuottajan ja palvelua tarvitsevan kohdatessa.
5. Henkilöstö mukana: Uudistukset on toteutettava hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Osaavat ihmiset tekevät sote-palveluiden laadun. Sote-henkilöstön on oltava mukana valmistelussa ja toimeenpanossa.
6. Läpinäkyvyys: Julkinen valta luo säännöt laadun ja kustannusten läpinäkyvyydelle. Kansalaisten tiedonsaannin turvaamiseksi tiedon on oltava helposti saatavilla. Läpinäkyvät tiedot ovat myös edellytys raha seuraa ihmistä -mallin käyttöönotolle ja ihmisen valinnan tekemiselle.
7. Valinnanvapauden ydin: Nykyistä nopeampi ja yhdenvertainen pääsy palveluihin sekä palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantuminen.
8. Muutos eriarvoiseen nykytilaan: Nyt merkittävä osa väestöstä – kuten työttömät, lapsiperheet ja eläkeläiset – jonottavat perusterveydenhuoltoon. Kohtuuttomia ja eriarvoistavia jonoja on myös moniin sosiaalipalveluihin.
9. Asiakasmaksut samat: Palvelun käyttäjän asiakasmaksut ja siten palvelun hinta ihmiselle ovat samat riippumatta palveluntuottajasta. Palvelumaksujen on oltava kohtuulliset. Ihminen voi täydentää saamiaan julkisia palveluja rajallisesti omalla rahalla, esimerkiksi ostamalla lisäkäyntejä fysioterapeutilta.
10. Ihminen valitsee, mutta piikki ei ole auki: Julkinen valta määrää rahoituksesta. Korvausten taso ja sitä kautta kustannusten kokonaismäärä ovat maksajan eli julkisen vallan, päätettävissä ja säädettävissä.
11. Rahoitus uudistettava kannustamaan viisaaseen rahan käyttöön: Raha kulkee maakunnilta tuottajille sovittujen sääntöjen mukaisesti. Raha kulkee osittain kiinteällä korvauksella listautuneista ihmisistä. Lisäksi rahoitusta on täydennettävä erilaisilla muilla korvauksilla, kuten kannusteilla vaikuttavuuteen ja hyvinvointiin, palveluiden kokonaispaketoinnilla ja henkilökohtaisella budjetoinnilla sekä kertakorvauksilla siellä, missä se on tarkoituksenmukaista. Järjestelmää ei pidä virittää luomaan suoritteita ja lääkärissä käyntejä vaan edistämään ihmisten terveyttä ja hyvinvointia palkitsemalla palvelun tuottajaa esimerkiksi diabeteshoitotasapainosta.
12. Rahoitus ja korvausjärjestelmä kannustavat hoitamaan laadukkaasti: ei osaoptimoinnille. Kun rahat tulevat jatkossa järjestäjän yhteen rahapussiin, lakkauttaa se nykyisen hölmöyden, jossa potilaan hoitoa, esimerkiksi polvileikkausta, siirretään ja maksatetaan Kelalla lääke- ja sairauspäivärahakustannukset. Olemassa olevia järjestelmiä, kuten Kelaa, on viisasta hyödyntää rahavirtojen ohjaamisessa.
13. YTHS, työterveyshuolto: Säilyttävät tärkeän ja toimivan roolinsa uudistuksessa, mutta työnjakoa tarkasteltava. YTHS on laajennettava koskemaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita. Lisäksi kouluterveydenhuollon on toimittava tiivisti yhdessä oppilashuollon kanssa lähellä lasta.
14. Kattava lakisääteinen tuottajien raportointivelvollisuus: Merkittävä parannus sote-johtamiseen ja päätöksentekoon, jolloin saamme työkaluja parempaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja kustannusten hillintään.
15. Koko maan kattava valinnanvapaus: Sote-alueet eivät saa olla raja-aitoja. Palvelujen järjestäjällä tulee olla lakisääteinen velvoite tarjota valinnanmahdollisuuksia.
16. Palveluntuottajien tasapuoliset toimintaedellytykset: Turvattava omistuspohjasta riippumatta. Toimintaa ohjaavien lakien, laatukriteerien, valvonnan, viranomaiskäytäntöjen ja hankinnan sääntöjen oltava samat.
17. Valinta ohjaa palveluja: Valinta palveluntuottajasta on voitava tehdä riittävän usein, jotta se toimii aitona palautemekanismina palveluiden laadusta.
18. Lähipalvelut: Tuottajia voidaan kannustaa haja-asutusalueille myös korvausperusteita painottamalla. Kun raha seuraa ihmistä ja tarjonta voi luoda kysyntää, on malli uusi mahdollisuus vahvistaa lähipalveluja.
19. Kaikki osaaminen käyttöön: Suomen sote-mallin tulee olla moniammatillinen malli, joka hyödyntää koko koulutetun sote-henkilöstön osaamista ja vauhdittaa työnjaon uudistamista. Muut Pohjoismaat ovat luoneet enemmän lääkärilähtöisiä malleja.
20. Sote ei onnistu ilman työreformia: Esimerkiksi fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat tutkitusti nopeuttaneet hoitoon pääsyä, työn tuottavuutta, vaikuttavuutta ja mielekkyyttä. Sairaanhoitajien vastaanottotoiminnasta on hyviä kokemuksia eri puolilla Suomea terveysasemilla ja erikoissairaanhoidon poliklinikoilla.
21. Tieto ihmisen parhaaksi: Sote-uudistuksessa on toteutettava tiedon integraatio ja eri toimijoiden verkostoituminen niin, että palvelut integroidaan ihmisen ympärille tarpeen mukaan.
22. Järjestöt arvokkaassa asemassa: Järjestöillä on tärkeä rooli myös erityisesti kuntien vastuulla olevassa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Järjestöjen, kuntien ja maakuntien yhteistyölle on kehitettävä toimivia kumppanuusrakenteita.
23. Ehdoton ei julkisille ja yksityisille monopoleille: Tavoitteena on saada kaikki voimavarat käyttöön ja siksi palvelun tuottajilta ei tule vaatia isoja investointeja. Yhden henkilön yrityksen, toimivan järjestön, mittavan julkisen osaamisen tai erilaisten hoivaideoiden luomiseen keskittyvän erikoistuneen hoivayrityksen sekä uusien toimijoiden on päästävä tasaveroisesti mukaan.
24. Julkinen valta vahva: Tavoitteena yhdenvertaiset palvelut. Vastuu palveluiden järjestämisestä on vahvasti julkisella vallalla. Valinnanvapaus valjastettava ihmisen parhaaksi. Julkisen sektorin tuotanto on nyt ja tulevaisuudessa tärkeää. Valinnanvapauden tarkoitus on myös antaa julkiselle sektorille mahdollisuus olla parhaimmillaan.
25. Suun terveydenhuollon palvelut osa sotea: Suun terveydenhuolto ei ole erillinen osa muuta perusterveydenhuoltoa. Hoitamattomat hammassairaudet lisäävät hoitokustannuksia.
26. Tuottamisen oltava joustavaa: Palvelut eivät ole vain rakenteita ja seiniä. Digitalisaatio ja esimerkiksi mobiilipalvelut ovat mullistava mahdollisuus ja ne on hyödynnettävä täysimääräisesti.
27. Hinnan sijaan kilpaillaan laadulla: Valinnanvapaus on esimerkiksi vanhus- ja vammaispalvelua tarvitseville merkittävä mahdollisuus elää oman näköistä elämää. Valinnanvapaus räätälöi palvelut käyttäjän tarpeista lähteväksi.
28. Vedenpitävä vaikutusten arviointi osana valmistelua: Valinnanvapausmalli ja tietenkin koko sote-järjestämislaki rahoitusratkaisuineen vaatii kivijalaksi kestävän tietoperustan toiminnallisista ja taloudellisista vaikutusarvioinneista.
29. Tarkka seuranta ja tutkiminen jatkokehittämisen perustaksi: Valinnanvapausmallia ei saada kerralla kohdalleen vaan sitä on kehittävä tavoitteellisesti. Valtioneuvoston on tehtävä mallin vaikutusten seurannasta ja tutkimisesta selkeä päätös.
Lisätietoja:
Kansanedustaja Sari Sarkomaa, puh 050 5113 033
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Toivakan erityisavustaja Emma Hannonen, puh 050 574 0736
Valinnanvapauden teesit löytyvät taitettuina osoitteesta: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/frantic/kokoomus/Sote_valinnanvapaus_kokoomus.pdf