Hallituksen puolivälitarkastuksessa pitää tehdä päätös aloittaa perhevapaauudistuksen valmistelu ja linjata sen keskeiset päätavoitteet. Oli ilouutinen, että pääministeri Juha Sipilä laittoi pääministerin haastattelutunnilla 23.10. perhevapaauudistuskeskustelun virallisesti vauhtiin. Pääministeri totesi, että ”perhevapaauudistusta kannattaa lähteä valmistelemaan huolella. Valmistelu seuraavaa hallituskautta varten voidaan mielestäni käynnistää.” Perhevapaauudistus on kaikkien perheiden ja koko Suomen etu. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit. Uudistuksen tavoitteena on oltava erilaisten perheiden tasa-arvoinen kohtelu, joustavuus, vanhemmuuden jakaminen sekä työelämän tasa-arvo.
Suomella ei ole varaa muita Pohjoismaita alhaisempaan pienten lasten äitien työllisyysasteeseen. Korkeampi työllisyysaste on ainoa kestävä keinomme nostaa Suomi velan ja leikkausten tieltä. Sitä ei saavuteta ilman naisten nykyistä suurempaa työpanosta. Pitkät perhevapaat vähentää myös naisten työelämäkokemuksen kertymistä ja mahdollisuutta edetä urallaan sekä saavuttaa miesten ansiotaso. Tukemalla naisten uratavoitteita oikeudenmukaisella palkka- ja sopimuspolitiikalla, tasa-arvosuunnitelmilla ja palkkakartoituksilla sekä yhteen sovittamalla työ ja perhe-elämä nykyistä joustavammaksi voidaan palkkaeroja tehokkaasti kaventaa.
Kokoomus on aktiivisesti ajanut, että perhevapaat uudistettaisi kokonaisuudessaan. Kokoomuksen piiristä esitettiin jo viime keväänä, että kotihoidontukea voitaisiin lyhentää, mikäli ansiosidonnaista vanhempainrahaa pidennetään. Keskustakin on kuulunut puheenvuoroja, joissa näytetään vihreää valoa tarkastella kotihoidon tukea. Olisikin kummallista, että Suomea aktiivisesti uudistava hallitus jättäisi perhevapaat työnsä ulkopuolelle. Varsinkin, kun perhevapaajärjestelmän uudistamiselle on huutava tarve ja hallituksessa on perheministeri.
Joustamaton ja äitejä pitkiin perhevapaisiin ajava sekä erilaisia perheitä syrjivä järjestelmä ei yksinkertaisesti ole nykypäivää. Perheet ovat erilaisia, mutta samanarvoisia. Esimerkiksi eroperheissä järjestelmä vaatisi merkittävästi lisää joustoja. Vanhempainvapaiden uudistamisessa kannattaa katsoa myös Ruotsin mallia, joka on perheiden kannalta hyvin joustava.
Osana uudistusta on katsottava myös koko päivähoidon- ja varhaiskasvatuksen kokonaisuus. Pidemmän tähtäimen tavoitteeksi on otettava 3-5 -vuotiaille maksuton osapäiväinen pedagoginen varhaiskasvatus. Tämän lisäksi olisi maksullinen päivähoito sitä tarvitseville. Vastaava malli on jo käytössä Ruotsissa.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja