Tiedote 14.12. 2016
Julkaisuvapaa heti
Sarkomaa: valtiovarainvaliokunta teki merkittävät lisäpanostukset sote-tutkimukseen
Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee lisäpanostuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen. Sarkomaa on valtiovarainvaliokunnan kunta-ja terveysjaoston jäsen ja vastasi kokoomuksessa STM:n pääluokan neuvotteluista.
- Tämä oli kokoomuksen tärkeä tavoite. Tavoitteemme kasvattaa yliopistotasoisen terveydenhuollon tutkimukseen määrärahoja toteutui. Sovittu 5 miljoonan euron lisäys on tuntuva nostaen ensi vuoden määrärahan 20 miljoonaan euroon, sanoo Sarkomaa.
Kyseinen määräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määräraha oli vielä noin 60 milj. euroa.
- Suomi on pitkään ollut esimerkiksi syöpähoidoissa maailman kärkeä. Nyt kliinisen lääketieteen taso on vaarassa heikentyä, mihin merkittävänä syynä on tutkimusrahoituksen väheneminen. Pidän tilannetta erittäin vakavana, Sarkomaa sanoo.
Terveydenhuollon yksiköissä tehtävä tutkimustyö parantaa merkittävästi hoitotuloksia ja tuo pitkällä aikavälillä tuntuvia kustannussäästöjä. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on 11 vuoden aikana otettu käyttöön yli 700 omaan tutkimustyöhön perustuvaa taudinmäärityksen tai hoidon parantamista.
- Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi määrälisäys oli välttämätön. Olen iloinen myös siitä, että myös hoitotyön tutkimukseen suunnattiin suoraan 250 000 euroa. Hoitotyöllä on keskeinen asema terveydenhoidossa ja sen vaikuttavuudella on suuri merkitys arvioitaessa hoidon tuloksia. Pidin olennaisena, että edellytimme hoitotyön tutkimuksen rahoituksen saattamista kestävälle pohjalle, Sarkomaa kertoo.
Miljoonan euron lisäys tehtiin myös sosiaalialan kehittämiskeskusten määrärahaan. Sarkomaa korostaa sosiaalialan osaamiskeskusten osaamista ja merkitystä sote-uudistuksessa, jossa palvelujärjestelmän muutospaineet ovat poikkeuksellisen suuret. Tutkittua tarvitaan tietoa mm. palveluiden vaikuttavuudesta, palvelutarpeen arvioinnista sekä palveluiden kustannustehokkaasta järjestämisestä.
Valiokunnassa linjasimme, että jatkossa olisi perusteltua pohtia osaamiskeskusten kansallista erikoistumista ja yhteistyötä niiden resurssien tehokkaan käytön ja tutkimuksen laadun varmistamiseksi.
- Pidin myös välttämättömänä, että vaadimme sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä huolehdittavan siitä, että sosiaalialan tutkimuksen ja yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen, mukaan lukien hoitotyön tutkimuksen, voimavarat turvataan. Valiokunnan yhteisellä lausumalla lähetimme vahvan viestin hallitukselle tutkimuksen merkityksestä, päättää Sarkomaa.