Professori Heikki Hiilamo esitti Ylen kolumnissaan väitteen, että sote- ja valinnanvapausuudistuksella ei yritettäisi parantaa ihmisten palveluja vaan motiivit olisivat toiset. Poikkeuksellisen kova väite on puhtaasti mielipide, joka on ilmeisen selvästi enemmän entisen Ylen toimittaja Hiilamon kynästä kuin tutkijan. Perusteluja ei väitteelle kolumnissa juuri ollut.
Valinnanvapauslain tavoite on lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Ihmisten mahdollisuus vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ei ole Kokoomuksen eikä edes hallituksen keksintö, vaan yleinen kehityssuunta Länsi-Euroopassa.
Kansainvälinen vertailu osoittaa, että valinnanvapauden laajentamisella on onnistuttu tekemään uudistuksia palveluita käyttävien ihmisten parhaaksi. Kansainväliset tutkimustulokset valinnanvapaudesta osoittavat myös sen, että valinnanvapauden toteutumista on tarkkaan seurattava ja kokemuksen kertyessä on tarvittaessa tehtävä muutoksia ripeästi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen pitäisi olla jatkuvaa eikä nykyisen kaltainen usean vuosikymmenen patoutunut kertarysäys. Valinnanvapaus on aiemmista sote-uudistuksista puuttunut moottori, joka pitää uudistuksen liikkeessä ja ihmisen ensisijaisena.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos esitti ensimmäisen kerran jo vuonna 2013 raha seuraa potilasta mallia peruspalveluiden vahvistamiseen. THL:n Jonotta hoitoon malli perustui asiakkaan valinnanvapauden muodostamalle ajurille ja syntyi mm. Pohjoismaisten esimerkkien pohjalta. Työssä oli laajasti asiantuntijoita mukana, myös itse professori Hiilamo. Keväällä 2015 ajatus valinnanvapauden laajentamisesta kirjattiin hallitusohjelmaan, jota nyt toimeenpannaan. Lukuisien valmistelutyötuntien jälkeen on syntymässä Suomen oma malli, jossa valinnanvapaus on se tekijä, jonka tavoite on valtavassa uudistuksessa turvata yhdenvertaisuus sekä lähipalvelut kukkaron sisällöstä riippumatta.
Viimeksi tiistaina uutisoitiin siitä, että OECD:n vertailuissa pidämme joukon perää yhdessä mm. Yhdysvaltojen kanssa mitä tulee terveydenhuollon eriarvoisuuteen. Työlliset ja työttömät ovat eriytyneet ja rahalla voi ostaa vapauden nopeampaan hoitoon. Eriarvoinen pääsy peruspalveluihin on asia, joka vahvistaa terveyden ja hyvinvoinnin eroja. Valinnanvapauslain vaikutusarvioiden mukaan jonot peruspalveluissa tulevat lyhenemään, joka tarkoittaa kaikille varallisuudesta riippumatta yhdenvertaisesta ja ripeämpää pääsyä hoidon piiriin.
Valinnanvapauslain vaikutusarvioinnissa todetaan, että lausuntokierroksen jälkeen uudistetulla suomalaisella valinnanvapausmallilla voidaan parantaa palveluiden tarjontaa heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleville. Uudistetulla tuottajille maksetulla korvauksella on mahdollista kitkeä vääränlaisia kannusteita, kuten kerman kuorintaa ja kannustaa hoitamaan erilaiset ihmiset heidän tarpeidensa mukaisesti.
Olemme aloittaneet eduskunnassa valinnanvapauslain käsittelyn. Työ on tehtävä huolella ja asiantuntijoita tarkkaan kuunnellen. Kaikille suomalaisille merkittävän uudistuksen onnistumiseksi on tärkeää, että maamme keskeiset tutkijat ovat vahvasti mukana asiantuntijoina lain käsittelyssä ja uudistuksen toimeenpanon seurannassa.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033