Paranneltu valinnanvapausmalli on eduskunnan käsittelyssä. Mittava urakka on tehtävä huolella. Oli välttämätöntä, että hallitus huomioi lausuntokierroksen laajan palautteen. Nyt on eduskunnan vuoro varmistaa, että esitys tukee tehokkaasti koko sote-uudistuksen tavoitteita. Ihmisten kannalta tervetullutta on peruspalveluiden vahvistaminen ja mahdollisuus saada yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti vaikuttavat sote-palvelut.
Valinnanvapaus tuo kipeästi kaivatun kannusteen kustannusvaikuttavaan toimintaan, jatkuvaan kehittämiseen ja innovaatioihin. Aiemmista sote-yrityksistä on tämä olennainen pala puuttunut.
Onnistuminen edellyttää tietojärjestelmien yhteensovittamista, täysin uudistunutta moniammatillista johtamista, koko henkilöstön vahvaa mukanaoloa sekä huolellista yhdessä tekemistä. Lait luovat puitteet. Onnistumisessa avain asemassa on maakuntien osaaminen ja kyky. Johtamisen on uudistuttava.
Lausuntokierroksen pohjalta esityksessä tarkennettiin sote-keskuksien palvelutarjonta, kaikkia koskeva palveluohjauksen ja palvelujen yhteensovittamisen vaade. Tärkeää on, tarkennettu velvoite yksityisen, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin tuottajille taata sujuvat palveluketjut. Nykyisestä ihmisten pallottelusta on päästävä sujuviin hoitoketjuihin, jossa ihminen on se tärkein eikä järjestelmä.
Muutoksia tehtiin tuottajakorvauksiin siten, että ihmisen henkilökohtainen hyvinvointi- ja terveysriski, hoitoisuus, huomioidaan. VATT on korostanut, että onnistuneella korvausjärjestelmällä voidaan saavuttaa tavoitteet kustannuksien hillinnästä ja eriarvoisuuden kaventamisesta.
Muokatulla korvauksella on mahdollista kitkeä vääränlaisia kannusteita kuten ns kerman kuorintaa ja kannustaa hoitamaan erilaiset ihmiset heidän tarpeidensa mukaisesti. Korvauksen mitoitus on uudistuksen onnistumisen kannalta keskeinen. Sitä on seurattava ja tarpeen mukaan ripeästi muovattava, kun vaikutuksista saadaan tietoa. Sama pätee koko sote- ja maakuntauudistukseen.
Valinnanvapauslain vaikutusarviointien mukaan uudistetulla suomalaisella valinnanvapausmallilla voidaan kannustaa tuottajia toteuttamaan asiakkaiden palvelut kokonaisuuksina ja siten, että niihin liitetään tarpeen mukaan ennaltaehkäiseviä toimia. Mallilla voidaan parantaa palveluiden tarjontaa heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleville ja luoda edellytyksiä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiselle.
Sote-keskukseen pääsyn nopeutuminen ehkäisee ongelmien kasautumista ja vähentää erityistason palveluiden tarvetta. Sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan sijoittuminen osaksi suoran valinnan palveluja mahdollistaa ihmisten ohjaamisen myös esimerkiksi järjestöjen vertaistukeen.
Järjestöjen toimintamahdollisuudet ja rahoitus on turvattava. Sote-pykäliin on lisättävä eduskunnassa niistä puuttunut maakunnan velvoite tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa.
Valinnanvapauden piiriin tulevat palvelut ovat aloilla, joilla jo nyt on yksityisiä toimijoita. Pienten ja keskisuurten yritysten määrä on lain vaikutusarvioinneissa todettu pysyvän ennallaan tai lisääntyvän jonkin verran mm. asiakasseteleiden ja henkilökohtaisen budjetin ansiosta. Suoran valinnan palvelun tuottajilta edellytetty palvelukokonaisuuden laajuus johtanee siihen, että toimijoina on vain suurehkot yritykset. Asiaan vaikuttaa myös se, kuinka korkeaksi maakunnat määrittelevät kapitaatiorahoituksen. Eduskunnan on varmistettava, ettei kynnys perustaa sote-keskusta tai uuden yrittäjän tai järjestön tulo valinnanvapaustuottajaksi ole liian korkea. Suurten yritysten temmellyskenttää eikä oligopoleja emme saa päästää muodostumaan.
Markkinoiden muodostumisessa käynnistymisvaihe on kriittisin. Valinnanvapauden toimeenpanon osalta maakunnat voivat päättää niille parhaiten sopivasta aikataulusta. Maakuntien mittavat kokoerot eivät saa johtaa päätöksiin, joilla kampataan Uudenmaan uudistumista. Uudenmaan sote-rahoituksen on vastattava sen asukas määrää ja saamia erityistehtäviä.
Sote-aikataulu on poikkeuksellisen kireä. Julkinen tuotanto joutuu sopeutumaan uudenlaiseen toimintaympäristöön. Nopeat muutokset ovat haasteellisia mm. erityisesti henkilöstösiirtojen ja mahdollisen sopeuttamistarpeen takia. Ydinasia ei muutu: ihmisten palvelujen tuottamista varten julkinen sote- sektori on olemassa. Se on osattava kääntää vahvaksi kilpailueduksi. Uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia henkilöstöön, koska se voi johtaa työtehtävien, työnantajan ja työpaikan sijainnin vaihtumiseen. Henkilöstön on oltava mukana uudistuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Henkilöstöstä hyvä huolenpito on koko uudistuksen onnistumisen edellytys. Hehän palvelut tekevät.
Haitallisten vaikutusten minimoimiseksi on tärkeää seurata ja verrata maakuntien tekemiä ratkaisuja läpinäkyvästi ja yhteisesti. Muiden maiden kokemukset osoittavat tuottajan vaihtamisen olevan vähäistä, joten uudistuksen käynnistymisvaiheessa muodostuvat markkinaosuudet saattavat jäädä pitkäaikaisiksi. Vuoden aikaraja palvelun tuottajan vaihtamisessa on verrattain pitkä ja ilman muuta yksi eduskunnassa pohdittava asia.
Valinnanvapausmalli tarjoaa huolellisesti toteutettuna mahdollisuuksia menokehityksen hillitsemiseen. Kustannusten hillinnän tavoitteet ovat kuitenkin erittäin vaativat. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii maakunnilta jatkuvaa ohjausta ja tavoitteiden saavuttamista tukevien toimintaedellytysten rakentamista. Digitalisaatioon liittyvien sekä taloudellisten että toiminnallisten hyötyjen saaminen ajoittunee 2020-luvun jälkimmäiselle puoliskolle.
Ohjauksen edellyttämän tietopohjan luominen ja tietojärjestelmien laajat kehittämistarpeet muodostavat riskin valinnanvapausmallin nopealle toteuttamiselle. Valinnanvapausjärjestelmän edellyttämien ict-hankkeiden toteuttaminen vaatii investointeja, kansallista ohjausta, toteutukseen liittyvien vastuiden nopeaa selkeyttämistä sekä hallittua etenemistä.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa: