Diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista. Sairastuneiden määrä voi ennusteen mukaan jopa kaksinkertaistua seuraavien 10-15 vuoden aikana. Pääkaupunkiseudulla diabetesta sairastavien osuus väestöstä on jo lähes kuusi prosenttia. Joka viides ikääntynyt pääkaupunkiseudun asukas sairasti diabetesta vuonna 2014. Kroonisten sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn on välttämätöntä panostaa.
Suomessa on käytössä vaikuttavia ja hyväksi koettuja menetelmiä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon. Osana sote-uudistusta ne on vakiinnutettava koko maahan. Suomesta on tehtävä diabeteksen ehkäisyn ja hoidon mallimaa. Laadukas hoito onnistuu keskitetysti terveyskeskuksissa, joissa on riittävästi diabeteshoitajia ja yhtenäiset toimintatavat.
Diagnostiikan kehityksen myötä diabetes ja mahdolliset lisäsairaudet voidaan tunnistaa aikaisemmin. Tällöin sairauksien hoitoon ja niiden kustannuskehitykseen voidaan vaikuttaa jo varhaisemmassa vaiheessa. Diabeteksen hyvä hoito kannattaa.
Diabeteksen hoito on mullistunut, kun markkinoille on tullut laitteita, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen verensokerimittauksen eli glukoosisensoroinnin. Sensorointi parantaa tutkitusti diabeteksen hoitotasapainoa. Sen jatkuvat kustannukset ovat alimmillaan noin 1 400 € vuodessa, mikä on noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin verensokerin mittaus sormenpäästä. Sensoroinnilla voidaan kuitenkin ehkäistä diabeteksesta johtuvia sairaalajaksoja ja liitännäissairauksia, mikä tekee siitä diabeteksen hoidon kokonaisuuden kannalta kustannusvaikuttavaa. Palaute laitteesta on ollut positiivista. Paremman verensokeritasapainon lisäksi laite luo turvallisuudentuntua diabeetikon ja omaisten arkeen. Tämä vahvistaa diabeetikon tunnetta sairauden hallinnasta ja edistää toimintakykyä ja arkea.
Eri kunnissa käytännöt glukoosisensorin saamiseksi ovat osoittautuneet hyvin epätasa-arvoisiksi. Joissain kunnissa lukulaitteen voi saada lainaksi vain kahden viikon ajaksi ja toisissa kaikki ykköstyypin diabeetikot saavat sen ilman tiukkoja kriteerejä. Helsingissä ja lähialueella tilanne on ongelmallisin.
Sote-uudistuksessa on maakunnittain luotava hoitokäytännöt, joissa vaikuttavan ja hyvän hoidon edellyttävät laitteet ja tarvikkeet ovat saatavilla.
Tervetuloa Maailman diabetespäivÃän tilaisuuteen tiistaina 14.11 klo 8.30-9.30 Eduskunnan kansalaisinfoon osoitteeseen arkadiankatu 3.
Tilaisuudessa diabetologi Markku Saraheimo puhuu siitä, miten kehittyvä kudossokerin seuranta muuttaa diabeteksen hoitoa lähitulevaisuudessa. Insuliinista koko ajan riippuvaisen tyypin 1 diabeetikon elämää voi uusi tekniikka helpottaa ja parantaa merkittävästi.
Tilaisuudessa julkistetaan vuoden diabetesteko- tunnustuspalkinnon saaja. Sen on Diabetesliiton hallitus tänä vuonna myöntänyt henkilölle, joka on suomalainen edelläkävijä keinohaiman kehittelyssä ja käyttöönotossa. Palkinnon saaja esittelee työtään tilaisuudessa.
Avoin tilaisuus järjestetään eduskunnan diabetesryhmän ja Diabetesliiton yhteistyönä. Eduskunnan diabetesryhmä tekee tiivistä yhteistyötä diabetesliiton ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. Ryhmä ottaa mielellään vastaan palautetta diabeetikoilta ja heidän läheisiltään tärkeiden asioiden edistämiseksi.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja