Perustuslakivaliokunta antoi viime kesänä hallitukselle kotiläksyjä, mutta päästi sote-uudistuksen luokalta. Muutoksia edellytettiin valinnanvapauslain lisäksi maakunta- ja järjestämislakiin. Muutosvaateista huolimatta valinnanvapauden perusperiaatteet läpäisivät perustuslakivaliokunnan tiukan seulan. Vihreää valoa näytettiin valinnanvapauden toteuttamiskeinoille: sosiaali- ja terveyskeskuksille, suunhoidon yksiköille, asiakassetelille ja henkilökohtaiselle budjetille. Perustuslakivaliokunta piti tervetulleena ihmisen itsemääräämisoikeuden lisäämistä.
Hallituksen perustuslakivaliokunnan vaateiden vauhdittamana muokattu valinnanvapauslakiesitys on nyt palannut lausuntokierrokselta. Palautetta on tullut paljon. Huoli isosta uudistuksesta näkyy ja tuntuu. Sote-ministereiden on tarkkaan luettava lausunnot, jotta kehittämisehdotukset saadaan viisaasti hyödynnettyä. On varottava, ettei maakunta-ja järjestämislakien muutostarpeet jää muun keskustelun varjoon. Maakuntien suuri määrä ja erikokoisuus eivät saa johtaa uudistuksen tavoitteita heikentäviin ratkaisuihin. Hallituksenkin on syytä asiaa vielä arvioida.
On päivänselvää, että asiakassetelin säätämisessä on työstämistä. Alunperinkään lausuntokierrokselle ei olisi pitänyt laittaa lakiluonnosta, jonka tulkinta ei ollut hallitusryhmillä yhdensuuntainen. Isoa uudistusta on vietävä eteenpäin yhteisvoimin. Kansainvälisesti laadukasta erikoissairaanhoitoa eikä sen ydintä, päivystystä, ei ole tietenkään tarkoitus vaurioittaa. Päinvastoin tavoite on tietenkin edistää soten tavoitteita; yhdenvertaisia palveluja ja kustannusvaikuttavuutta. Valinnanvapauslaki on katsottava huolella kokonaisuutena, eikä asiakassetelikeskusteluun pidä jumittua. Valmistelussa on vielä kerran varmistettava se, että monituottajamalli syntyy ja suurten sote-yritysten oligopolien syntymiselle luodaan lukot.
Hallitus on selvästi sopinut, että valinnanvapaus on pääsääntö peruspalveluissa, mutta erityistason palveluissa valinnanvapautta laajennetaan vain soveltuvin osin. Olennaista on alleviivata, että valinnanvapauslain ydintavoite on peruspalveluiden vahvistaminen. Ja sen varmistaminen, että verovaroilla julkisen toimijan järjestämänä turvataan kaikille suomalaisille yhdenvertaiset palvelut. OECD:n vertailuissa pidämme joukon perää yhdessä Yhdysvaltojen kanssa, mitä tulee terveydenhuollon eriarvoisuuteen. Työlliset ja työttömät ovat eriytyneet ja yhä useampi ostaa vakuutuksen tai palvelun yksityiseltä. OECD on Suomea huomauttanut eriarvoisesta pääsystä peruspalveluihin ja todennut sen olevan on yksi syy terveyseroihimme.
Suomessa on parikymmentä vuotta yritetty eri ohjelmin ja toimenpitein vahvistaa perusterveydenhuoltoa siinä onnistumatta. Esimerkiksi Helsingissä ei voimavaralisäyksilläkään ole onnistuttu pääsemään terveysasemien eriarvoistavista jonoista.
Siksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esitti vuonna 2013 Raha seuraa potilasta -mallia peruspalveluiden vahvistamiseen. THL:n Jonotta hoitoon malli perustui asiakkaan valinnanvapauden muodostamalle ajurille ja syntyi Pohjoismaisten esimerkkien pohjalta. Työssä oli laajasti asiantuntijoita mukana, muun muassa professori Hiilamo. Ehdotin (HS 12.6.12) valinnanvapautta keinoksi peruspalveluiden vahvistamiseen ensimmäistä kertaa vuonna 2012 juuri hyvinvointiyhteiskuntamme perustan pelastamiseksi.
Valinnanvapauden laajentamisella peruspalveluissa tavoitellaan sitä, että palvelut ovat tasa-arvoisesti saatavilla lompakon paksuudesta riippumatta. Oikea-aikaisilla palveluilla ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla aikaan saadaan kustannusvaikuttavuutta, terveyttä ja hyvinvointia.
Valinnanvapaus on olennainen osa nykyaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se vahvistaa palveluiden käyttävän ihmisen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä kääntää järjestelmäkeskeisyydestä palveluja käyttävän ihmisen keskiöön. Valinnanvapaus tuo kipeästi kaivatun kannusteen kustannusvaikuttavaan toimintaan, jatkuvaan kehittämiseen ja innovaatioihin. Aiemmista sote-yrityksistä on tämä olennainen elementti puuttunut.
Valinnanvapausmalli tarjoaa huolellisesti toteutettuna mahdollisuuksia menokehityksen hillitsemiseen. Kustannusten hillinnän tavoitteet ovat kuitenkin erittäin vaativat. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii maakunnilta jatkuvaa ohjausta ja tavoitteiden saavuttamista tukevien toimintaedellytysten rakentamista. Digitalisaatioon liittyvien sekä taloudellisten että toiminnallisten hyötyjen saaminen ajoittunee 2020-luvun jälkimmäiselle puoliskolle.
Myös sote-tutkimusmäärärahojen turvaaminen osana uudistusta on vielä ratkaistava. Samoin moniammatillinen johtaminen olisi kirjattava sote-pykäliin.
Sote-uudistus ei onnistu, ellei henkilöstö ole aidosti ja oikeasti mukana uudistuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa. On vakava tosiasia, että tämä ei alueilla toteudu. Maakuntien päättäjien on tässä tehtävä iso korjausliike ja nopeasti.
Eduskuntaan on tuotava laadukas lakiesitys, joka täyttää uudistukselle asetetut tavoitteet. Lopullisen päätöksen sote-maakuntauudistuksen sisällöstä tekee eduskunta kuultuaan asiantuntijoita.
Joulun lähestyessä niin sote kuin muut työasiat jäävät hetkeksi syrjään. Joulun iloa ja onnea uudelle vuodelle 2018!
Sari Sarkomaa
Helsinkiläinen kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen