Julkaistu Elävä Helsinki-lehdessä 17.1.2018
Paras lahja 100 vuotiaalle Suomelle on se, että vihdoin olemme saaneet talouden- ja työllisyyden kasvuun. Myös valtion budjetin koulutusmäärärahoissa on käänne, kun budjettiriihestä tuli lähes 40 miljoonan lisäraha ensi vuoden valtion koulutusbudjettiin. Suomen uudistuminen ja hyvinvointi rakennetaan vahvalle osaamispohjalle.
Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisinta on varmistaa, että varhaiskasvatus ja perusopetus antavat joka lapselle riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän. Opetusministerinä aloittamani työ perusopetuksen kehittämiseksi jatkuu. Määrärahoja lisätään opettajien koulutuksen uudistamiseen ja täydennyskoulutukseen sekä peruskoulun digioppimisen kehittämistyöhön.
Varhaiskasvatuksen saatavuutta ja laatua edistetään. Pieni- ja keskituloisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla. Toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Yliopistokoulutettujen lastentarhan opettajien koulutusmääriä lisätään merkittävästi, mikä oli opettajapulasta kärsivälle pääkaupunkiseudulle välttämätön teko. Tämän lisäksi käynnistämme laajan kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. On viisasta että Helsinki on tässä mukana. Tervetullutta on se, että ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään 1 000 opiskelijavuodella. Luonnontieteiden ja matematiikan opetusta vahvistetaan tuntuvasti. Tällä haluamme varmistaa tekniikan osaajien riittävä määrän tuleville vuosikymmenille.
Toimin valtiovarainvaliokunnassa kokoomusryhmän budjettineuvottelijana. Olen tyytyväinen, että eduskunnassa tiukoissa talousraameissa sain läpi tavoitteen lisätä ensi vuotta koskevaan budjettiin vielä lähes 10 miljoonaa euroa koulutukseen ja kulttuuriin. Tärkeimmät lisäpanostukset teimme varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun kehittämisrahoihin sekä kerhotoimintaan, jonka rahat lähes tuplattiin. Koulujen kerhot ovat oiva keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ole mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhotoiminnan avulla tuemme harrastustakuun toteutumista. Kerhot ovat myös täsmätoimi kitkeä lasten liikkumattomuutta ja ehkäistä syrjäytymistä.
Kulttuurin osalta taiteilijoiden toimeentuloa helpottavan taiteilija-allianssin selvitystyöhön myönsimme erillisen määräraha. Päätimme jatkaa taiteilijoiden näyttelypalkkiokokeilua ja kulttuuriviennin vauhdittamiseen lisäsimme määrärahan. Kulttuuri on nähtävä myös työllisyyttä ja vientiä edistävänä alana sen lisäksi, että se on monin tavoin hyvinvointia ja sivistystä ylläpitävä osa Suomea.
On vakavaa, että lastemme lukutaitoerot liittyen sukupuoleen ja sosiaaliseen taustaan ovat kasvaneet. Suomessa tarvitaan lukutaitotalkoot. Hyviä toimijoita ovat neuvolat, jotka saavuttavat lähes koko ikäluokan vanhemmat. Siksi lisäsimme budjettiin Lukukeskukselle voimavarat neuvoloiden kautta toteutettavaan hankkeeseen, jossa vanhemmille annetaan tietoutta lapselle lukemisen merkityksestä. Lukukeskus on pilotoinut toimintaa hyvin tuloksin 10 kunnassa ja nyt toiminta laajennetaan koko maahan. Tutkimusten mukaan kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Lapselle lukeminen on siis tasa-arvoteko. Kun lapselle luetaan, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa koko elämän.
Sari Sarkomaa
Helsinkiläinen kansanedusta
valtiovarainvaliokunnan jäsen