Monelle suomalaiselle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palvelun tuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti lainkaan. Kansallisen hoidon laadun seurannan ja vertailun puute on vakava epäkohta nykyisessä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä, joka tulee pikimmiten korjata. Useat muut maat kuten Ruotsi ja Iso-Britannia ovat kehittäneet julkisia kansallisia terveydenhuollon laaturekistereitä hyvin tuloksin.
Neuvotellessamme tämän vuoden valtionbudjetista valtiovarainvaliokunnassa, esityksestäni sovimme määrärahalisäyksestä kansallisten laaturekistereiden pilotoimiseksi. Budjettimietintöön kirjasimme lisärahojen yhteyteen, että laaturekistereiden pilotoinnin kohteiden valinnassa on erityisesti otettava huomioon laajat kansansairaudet, kuten diabetes. Olen tyytyväinen, että THL on helmikuussa käynnistänyt lisämäärärahan turvin kansalliset laaturekisterit –pilottihankkeen, joka sisältää kuusi pilottia. Saamme vihdoin ehdotuksen siitä, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin Suomessa organisoida ja miten niiden ylläpito taata pitkällä aikajänteellä.
Tällä viikolla THL järjesti yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa ensimmäisen terveydenhuollon kansallisia laaturekistereitä käsittelevän konferenssin, jossa minulla oli ilo olla mukana kertomassa terveiset Arkadianmäeltä.
Pilottien on tarkoitus jatkua vuoteen 2020. Mielestäni tavoitteena on oltava valtakunnallisille laaturekistereille pysyvä rahoitus- ja organisaatioratkaisu. Seuraavan hallituksen on tämä hallitusohjelmassaan sovittava, jotta valtiovallan tuki terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden kehittämiseksi on kestävä ja riittävä.
Terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien päätarkoitus on lisätä potilaalle hoidosta syntyvää terveyshyötyä eli parantaa potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. On myös päivän selvää, että terveydenhuollon ammattihenkilöt ja johtajat tarvitsevat ajantasaista ja luotettavaa laatutietoa voidakseen kehittää hoidon sisältöä, parantaa hoitoprosesseja sekä kehittää toimintaa. Tiedoilla johtaminen on ainoa keino päästä vaikuttavampaan soteen.
Ymmärrettävä vertailutieto palveluiden laadusta on välttämätön edellytys mm. kansalaisten laajenevan valinnanvapauden toteutumiselle terveydenhuollossa. Tietoa tarvitsevan niin potilaat kuin päättäjätkin päätöksen teon tueksi.
Aivan olennaista on saada valtakunnallista läpinäkyvää vertailutietoa eri kokoisten ja eri kantokykyisten maakuntien vertailuun, seurantaan, arviointiin ja johtamiseen. Varsinkin kun tiedämme, että maakuntien 18 kappaleen lukumäärä ei ole terveyspalveluiden järjestämisen kannalta optimaalinen. Palvelutuottajien ja maakuntien väliset erot kannustavat toivottavasti suunnitelmalliseen vertaiskehittämiseen, mikä toivottavasti näkyy pitkällä tähtäimellä hoitotuloksissa.
On tärkeää, että laaturekistereiden kehittämistyössä ovat mukana keskeiset ammatti- ja asiantuntijajärjestöt sekä potilasjärjestöt. Vain yhteistyöllä ja valtiovallan vahvalla tuella on mahdollista saavuttaa Suomeen maailman paras ja luotettavin kansallinen terveydenhuollon laaturekisteri.
Sari Sarkomaa
helsinkiläinen kansanedustaja
terveydenhuollon maisteri