On vakava tosiasia, että Suomessa diabeteksen hoitovälineiden saatavuus on räikeän epätasa-arvoista. Helsingissä diabetesta sairastavien on vaikea saada kudossokerin sensorointia ja insuliinipumppuja. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla verensokeriliuskojen jakelua on rajoitettu voimakkaasti. Hoitotarvikkeita tulisi tarjota lääketieteellisin perustein yhdenvertaisesti Käypä hoito -suositusta noudattaen. Pidän hälyttävänä, että Suomessa diabeteksen hoitotulokset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon ja tekniikan antamia mahdollisuuksia.
Sensorointiteknologian nykyistä laajemmalla käyttöönotolla on saavutettavissa parempaa elämänlaatua ja apua omahoitoon. Sen kustannukset maksavat itsensä takaisin lisäsairauksien vähentyessä.
Suomessa vain 20 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista ja 70 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista pääsee hoitotavoitteeseen. Huono hoitotasapaino altistaa vähitellen syntyville lisäsairauksille. Lisäsairaudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn menetystä, ja niiden hoitaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin itse diabeteksen. Terveydenhuollon kokonaiskustannuksista diabetes vie noin 15 prosenttia. Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston kustannustutkimuksen mukaan lisäsairauksien ehkäisyllä voitaisiin saavuttaa yli 550 miljoonan euron vuotuiset säästöt.
Terveydenhuollon uudistamisessa on erityinen tarve kehittää laajojen kansansairauksien, kuten diabeteksen hoidon laatua. Helsingin on syytä ottaa diabeteksen hoidon laadun nostaminen erityistoimenpiteeksi. Diabeteksen hoito on järjestettävä niin, että hoitotulokset paranevat. Tyypin 1 diabeteksen ja vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito tulisi keskittää osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin ammattilaisten riittävän osaamisen ylläpitämiseksi.
Monelle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palveluntuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti. THL on aloittanut aloitteestani eduskunnan myöntämällä määrärahalla terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pilotoinnin, jossa pilotoidaan myös diabetesrekisteriä.
Rekisterit tuovat valtakunnallisesti vertailukelpoista ja läpinäkyvää tietoa hoidon laadusta, mikä vauhdittaa yhdenvertaisten ja vaikuttavien palveluiden kehittämistä. Kansainväliset kokemukset terveydenhuollon julkisten laaturekistereiden vaikutuksesta palveluiden laadun kehittymiseen ovat vakuuttavia.
Elintavat vaikuttavat useisiin sairauksiin, mutta diabeteksessa perintötekijät määräävät aika paljon. Meillä suomalaisilla se on geeneissä. Liikunta on oiva lääke pitää verensokeri tasapainossa. Diabeetikoiden säännöllinen liikunta edesauttaa sairauden hoitoa ja hyvää elämää monin tavoin. Se on olennainen osa itsehoitoa, jolla hoitotasapaino saavutetaan.
Vuoden vaihde on hyvä hetki tehdä omaa terveyttä edistäviä päätöksiä ja aloittaa säännöllinen kuntoilu. Lämpimästi tervetuloa mukaan järjestämääni after walk – tapahtumaan. Keskiviikkona 16.1 klo 17.00 lähdemme yhdessä kävelylle Töölönlahden kauniisiin maisemiin. Kokoonnumme pikkuparlamentin edustalla, Arkadiankatu 3. Kävellessä mahdollista vaihtaa kuulumisia Helsingin ja Suomen asioista. Tapahtuman tarkoitus on liikkua yhdessä.
Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisista. Voit laittaa minulle terveisiä dtai tilata eduskuntakirjeeni laittamalla minulle osoitteesi sähköpostitse sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.
Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja
kolmen lapsen äiti
Eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja