Lapsia on Helsingissä tällä hetkellä enemmän kuin kertaakaan 1970-luvun puolenvälin jälkeen. Merkittävä osa lasten lukumäärän kasvusta tulee vanhasta talokannasta sekä täydennysrakentamisalueilta. Lasten määrän kasvu ei ole ollut yllätys mutta siitä huolimatta kaupunki ei ole kyennyt riittävästi vastaamaan perheiden päivähoitotarpeisiin. Koko Helsinkiä vaivaa krooninen päiväkotipula, johon on nykyistä ponnekkaammin löydettävä ratkaisuja varsinkin, kun lasten määrän kasvu jatkuu. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on arvioitu olevan 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta enemmän kuin tänä päivänä. Tämä edellyttää kaupungilta mittavia lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. Helsingin löydettävä keinot ketterämmin rakentaa ja ottaa kiinteistöjä päiväkotien käyttöön. Perheelle on puoli vuotta pitkä aika odottaa sopivaa päivähoitopaikkaan. Pitkät matkat päivähoitoon ovat raskaita lapselle ja hankalia koko perheen arjelle.
Päiväkoteja on oltava siellä missä on lapsia. Juuri säädetyssä varhaiskasvatuslaissa on suositus kaupungeille tarjota palveluja perheille lähipalveluina. Kun sivistysvaliokunnassa lakia käsittelimme, pidin tärkeänä lähipalveluperiaatteen nostamista vahvasti esille. Helsingissä selvitetäänkin, mitä tämä tarkoittaa kaupungin palveluiden kehittämisessä. Yksinkertaistettuna päivähoidossa pitäisi olla sama periaate kuin peruskoulussa, jossa on oppilaaksiottoalueet. Näin varmistetaan, että alueen lapset pääsevät halutessaan lähialueen päiväkotiin.
Helsinki pyrkii jo lähitulevaisuudessa tarjoamaan kaikille lapsille päiväkotipaikan entistä lähempää kotia. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla valmistellaan mallia, jonka yhtenä tavoitteena on saada päiväkodissa tiiviiksi hitsautunut lapsiryhmä siirtymään aikanaan samalle luokalle lähikouluun.
Viimeisimmissä kunnallisvaaleissa en ollut ehdolla, sillä olen keskittynyt eduskuntatyöhön. Teen kuitenkin jatkuvasti vaikuttamistyötä Helsingin varhaiskasvatuksen ja perheiden palveluiden parhaaksi. Keskustelin juuri Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallaksen kanssa. Viime vuonna Helsinki rakensi lisää päivähoitopaikkoja noin 1027 ja tänä vuonna noin 1600. Rakentamistahti ei ole ollut riittävä. On ikävää, että esimerkiksi uudelle päiväkodille ei ole löytynyt Munkkiniemestä paikkaa. Ei vaikka yritystä on ollut vuosikaudet. Sama tilanne on useilla alueilla.
Helsingissä valtaosa varhaiskasvatuksessa olevista lapsista on kunnallisissa päiväkodeissa. Yksityisissä päiväkodeissa lapsista on 13 prosenttia, kun Espoossa osuus on joka neljäs. Yksityinen päivähoito on kotikaupungissamme iso poliittinen kysymys. Perheille on varmasti olennaisinta, että päiväkodit ovat laadukkaita ja sijainti sopii perheen arkeen. Jos Helsinki ei kykene itse päiväkoteja rakentamaan riittävästi, on viisasta löytää vastuulliset tavat lisätä yksityisiä päiväkoteja. Jo kerran keskustelussa ollut palveluseteli on syytä ottaa uudestaan harkintaan. Apulaispormestari Pia Pakarinen ehdotti varhaiskasvatukseen palveluseteliä, koska nyt yksityinen ei ole yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Tavoite oli helpottaa päivähoitotilannetta ja torjua segregaatiota.
Mielestäni palvelusetelillä tarjottavien päiväkotien pitäisi sitoutua samoihin pelisääntöihin kuin julkisten. Uuteen varhaiskasvatuslakiin lisäsimme eduskunnassa tiukat pykälät yksityisten päiväkotien valvontaan. Yksityiset päiväkodit voisivat tuoda kaivattua joustoa ja helsinkiläiseen varhaiskasvatusverkostoon.
Olennaisinta on, että Helsinki varaa riittävät määrärahat päiväkotien rakentamiseen suhteessa lapsimäärän kasvuennusteisiin ja että rakentamisen turhat esteet poistettaisiin. Helsingin on oltava ketterämpi päiväkotien rakentamisessa ja lapsiystävällisen kaupungin luomisessa.
Kaupunkimme toinen iso ongelma on lastentarhanopettajapula. Osin uusien päiväkotien avaaminen on viivästynyt, kun henkilöstöä ei ole saatu palkattua. Olen useana vuonna eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa budjettineuvotteluissa saanut lisättyä koulutuspaikkojen lisäämiseen. Tällä eduskuntakaudella saimme jo hallitusneuvotteluissa sovittua 28 miljoonan euron panostuksen lastentarhanopettajien koulutukseen. Määrärahan myötä vuosina 2018-2021 saamme tuhat uutta varhaiskasvatuskoulutuksen aloituspaikkaa yliopistoihin. Helsingin on syytä tehdä vaikuttavia toimia, että se on houkutteleva ja hyvä työnantaja. Se on lasten ja perheiden parhaaksi. Otan vastaan mielelläni palautetta Helsingin päivähoidon tilanteesta.
Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja
kolmen lapsen äiti