Viime viikolla pääministeri Rinne lupaili Ylen haastattelussa, että hallitus ei päästä ostovoimaa heikkenemään. Vahva tuki pääministerille! Tuore lupaus on viisasta toteuttaa. Palkansaajien ja eläkeläisten ostovoiman leikkaaminen olisi myrkkyä työllisyydelle ja ankaran progression kiristäminen työn kannustimille.
Huolestuttavaa on, että valtiovarainministeri Lintilä tyrmäsi välittömästi pääministerin ostovoimalupauksen. Pääministeri puolestaan moitti pian takaisin valtiovarainministeriä hänen talouspolitiikan linjauksista. Näyttää siltä, että Rinteen hallituksen ministerit ovat jatkuvasti tukkanuottasilla. Tärkeä kysymys on, mikä on hallituksen linja?
On helpottava uutinen, jos pääministerin puheenvuoro todella tarkoittaa sitä, että Rinteen hallitukselta löytyy armoa keskituloisten kurittamiseen ja malttia olla tiukentamatta jo nyt ylikireää verotusta. Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan selkäranka. Työn vastainen verolinja musertaa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Hallituksen on syyskuun budjettiriihessä syytä purkaa ansiotuloverotuksen korotukset, kuten kokoomus on esittänyt.
Veronmaksajien keskusliitto on arvioinut, että valtiovarainministeri Lintilän esitys vuoden 2020 valtion talousarvioksi kiristäisi palkkaverotusta puolella miljardilla – keskituloisen lompakosta lähtisi jopa 250 euroa, ellei hallitus tee kompensoivia kevennyksiä kilpailukykysopimukseen liittyvien palkansaajamaksujen kiristymiseen.
Meidän tulisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän, eli työtä ja enemmän sitä mitä haluamme vähemmän, eli haittoja ja päästöjä. Yhtälailla on kevennettävä eläkkeiden verotusta. Esimerkiksi 2 720 euroa kuukaudessa ansaitsevan tienatusta lisäeurosta noin 47 senttiä vie verokarhu. Yli 50 prosentin marginaaliveroaste nousee jo 3 920 euron kuukausipalkalla.
Nämä karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen on oltava keskituloisissa ja progression keventämisessä. On täysin kaupunkilaisjärjen vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan. Työn verotuksen keventäminen on täysin välttämätöntä työllisyyden ja kannustimien vahvistamiseksi ja hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.
Suomessa kuten muuallakin Euroopassa veropolitiikka on viime vuosina kääntynyt talouskasvua ja työllisyyttä tukevampaan suuntaan. Tätä kestävää linjaa on välttämätöntä jatkaa. Veropolitiikan on oltava talouskasvua ja työllisyyttä tukevaa eikä ahkeruutta kampittavaa. Kaiken työn pitää kannattaa.
Veropolitiikassa on syytä katsoa naapurimaa Ruotsia. Keskipalkkaa verotetaan Ruotsissa keveämmin kuin Suomessa ja Ruotsissa progressio kiristyy suuremmilla tulotasoilla kuin Suomessa. Meillä verotus kiristyy hyvin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät lisäansioiden ja uralla etenemisen kannustimiin.
Budjettiriihessä hallituksen on viimeistään kirkastettava, mikä hallituksen talouspolitiikan linja oikeasti on. Silloin viimeistään nähdään johtaako hallitusta pääministeri vai valtiovarainministeri?
Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja
kolmen lapsen äiti