Kirjallinen kysymys KK 45/2020 vp
Sari Sarkomaa kok ym.
Kirjallinen kysymys Yliopistollisen eläinsairaalan rahoitusleikkauksesta ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetuksen ja tutkimuksen laadun sekä tulevaisuuden eläinlääkäreiden osaamisen turvaamisesta
Eduskunnan puhemiehelle
Eläinlääkäriliitto on huolissaan Yliopistollisen eläinsairaalan opetuksen tulevaisuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa 0,5 miljoonan euron leikkausta Yliopistollisen tuotantoeläin-, hevos- ja pieneläinsairaalan rahoitukseen.
Koko eläinlääketieteellisellä tiedekunnalla on isoja taloudellisia vaikeuksia jo ennestään. Lisäleikkaus heijastuisi koko tiedekunnan opetukseen ja tutkimukseen. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta on Suomen ainoa oppilaitos, jossa voi opiskella eläinlääkäriksi. Siten mahdollisten leikkausten vaikutus heijastuisi kaikkiin Suomesta valmistuviin tuleviin eläinlääkäreihin ja koko ammattikuntaan sekä eläinlääkärien asiakkaisiin, heidän omistamiinsa eläimiin sekä ihmisten ja eläinten yhteiseen terveyteen.
Eläinten terveyden- ja sairaanhoidon ammattilaisen lisäksi eläinlääkäriksi valmistuva on myös ympäristöterveydenhuollon osaaja ja tuntee ihmisten ja eläinten välillä tarttuvat taudit eli zoonoosit. Ihmisten ja eläinten terveys on yhteinen. Suuri osa uusista ihmisten taudinuhkista on eläinperäisiä, kuten tällä hetkellä maailmalla leviävä uusi koronavirus. Eläinlääkäreillä on lisäksi merkittävä rooli antibioottiresistenssin torjunnassa. Ihmisten terveyden ylläpitämiseen vaikuttaa myös antibioottien käyttö seura- ja tuotantoeläimillä. Antibioottien hallittu käyttö vähentää vastustuskykyisten mikrobien aiheuttamaa tautipainetta sekä ihmisille että eläimille.
Jos rahoitusleikkaus toteutuisi, Yliopistollinen eläinsairaala ei pystyisi tarjoamaan opiskelijoille nykyisen kaltaista mahdollisuutta kliiniseen harjoitteluun. Eläinlääkärinä on välttämätöntä osata ensimmäisestä työpäivästä lähtien hoitaa potilaat ja tehdä päätökset itsenäisesti.
Eläinlääkärien kotieläintiloilla tekemä terveydenhuoltotyö muodostaa perustan alkutuotannon laatujärjestelmille ja tuottaa dokumentaatiota suomalaisen elintarviketuotannon kilpailukyvyn tueksi. Eläinperäisten elintarvikkeiden koko tuotantoketjun viranomaisvalvonnan ammattitaito turvaa edellytyksiä myös vientiin. Eläinlääkärit valvovat tarttuvien eläintautien esiintymistä ja eläinten hyvinvointia. Terveydenhuoltotyön koulutus on Yliopistollisessa eläinsairaalassa ollut laadukasta, mutta mahdolliset rahoitusleikkaukset uhkaavat myös maamme toimivaa tuotantoeläinten terveydenhuoltoa.
Mahdollinen rahoitusleikkaus vaarantaisi myös eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksen. Pääosa tiedekunnan kliinisestä potilastutkimuksesta tehdään Yliopistollisessa eläinsairaalassa, joka esimerkiksi kerää potilasdataa ja tutkimusnäytteitä. Näitä hyödynnetään muun muassa antibioottiresistenssitutkimukseen sekä lajien välisiä tautimalleja kehittävään tutkimukseen, jossa tavoitteena on ymmärtää sekä ihmisten että eläinten sairauksien mekanismeja.
Tiedekunnan opetus ja tutkimus on juuri arvioitu kahdessa eri arvioinnissa kansainvälisesti ja todettu erittäin hyväksi. Leikkauksen toteutuessa on olemassa riski, että EU:n vaatimukset eläinlääkärikoulutukselle eivät enää jatkossa täyttyisi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin perustuu opetusministeriön esitys leikata Yliopistollisen eläinsairaalan rahoitusta 0,5 miljoonalla eurolla ja
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Yliopistollisen eläinsairaalan valtionrahoituksen leikkauksen perumiseksi ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetuksen ja tutkimuksen laadun sekä tulevaisuuden eläinlääkäreiden osaamisen turvaamiseksi?
Helsingissä 13.2.2020
Sari Sarkomaa kok
Jaana Pelkonen kok
Petteri Orpo kok