Eduskunnan puhemiehelle
Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut, että kiireettömän hammashoidon rajoittamis- ja alasajopäätökset tehdään alueilla niiden tautitilanteen sekä henkilöstön ja suojavarusteiden riittävyyden mukaan https://stm.fi/documents/1271139/20825107/Koronavirustilanteeseen+varautuminen+suun+terveydenhuollossa+24.3.2020_UUSI.pdf/b91c97ed-fd0a-4a25-f8e9-078a38c85d8d/Koronavirustilanteeseen+varautuminen+suun+terveydenhuollossa+24.3.2020_UUSI.pdf
Suun terveydenhuollon palveluissa käy normaalioloissa kymmeniä tuhansia ihmisiä viikoittain. Aikuisten peruspalveluista puolet tuotetaan terveyskeskuksissa, puolet yksityisvastaanotoilla. Toimijoita on paljon, osa isoja julkisia ja yksityisiä yksiköitä, osa pieniä terveyskeskuksia ja hammaslääkäriomisteisia vastaanottoja.
STM:n ja THL:n ohjeistuksesta huolimatta kentän toimijat ovat hämmennyksen vallassa. Heidän on vaikea käsittää, että vaikka lähikontakteja pitää kaikin tavoin välttää, erittäin riskialtista hammashoitoa voidaan jatkaa ilman nykyistä täsmällisempiä ja koko toimialaa koskevia ohjeita. Hammaslääkäri, hammashoitaja ja potilas ovat pitkään lähikontaktissa ja useimmissa toimenpiteissä keskellä pyörivistä instrumenteista (mm. porat) muodostuvaa sylkeä sisältävää aerosolisuihkua. Esimerkiksi tuoreessa New York Times -sanomalehden artikkelissa todetaan, että hammashoidon henkilökunnalla on ammattiryhmistä suurin riski saada koronatartunta.
Kaikkien sairaanhoitopiirien pandemia- ja valmiusryhmissä ei ole ollut suun terveydenhuollon asiantuntemusta Tämä on osaltaan saattanut vaikuttanut siihen, että alueelliset ohjeet ovat olleet erilaisia. Myöskään tieto näiden ryhmien päätöksistä esim. kiireettömän hammashoidon alasajosta ei automaattisesti mene alueen yksityisvastaanotoille. On riskialtista, että esimerkiksi pienet yksityiset hammaslääkärivastaanotot joutuvat itsekseen pohtimaan, mitä potilaita voi ja uskaltaa hoitaa vai pitääkö koko toiminta ajaa alas.
Alla STM:n lääkintöneuvos Merja Aueron kommentti 24.3.2020 julkaistussa Suomen Hammaslääkäriliiton Koronauutiskirjeessä:
”Epidemian edetessä on todennäköistä, että kaikki kiireetön hammashoito joudutaan ajamaan alas. Se onkin jo vähentynyt huomattavasti aiemmasta niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Yksityiselle sektorille ei kuitenkaan ainakaan vielä ole annettu määräystä lopettaa kiireetöntä hoitoa. Määräys olisi voimakasta puuttumista yritysten toimintaan, mikä ei lain mukaan ole yksinkertaista edes poikkeusoloissa.”
Koronatilanne on Aueron mukaan syytä ottaa erittäin vakavasti suun terveydenhuollon vastaanotoilla ja noudattaa viranomaisohjetta niin julkisella kuin soveltuvin osin yksityisellä sektorilla.
Viranomaisohjeissa (STM, THL, TTL) ei ohjeisteta suun terveydenhuollon toimijoilta saamani tiedon mukaan riittävän tarkasti, miten erityisesti riskiryhmien, mutta myös muiden (terveet, altistuneet, tartunnan saaneet, sairastaneet, ulkomailta karanteeniin palanneet) potilasryhmien, myös hoitopolut vastaanotoilla tulee järjestää, jotta hoito on turvallista potilaalle ja henkilökunnalle eikä ketään altisteta tartunnoille. Riskiryhmien suojaaminen on erittäin tärkeää ajatellen tehohoidon resursseja. Läheskään kaikilla vastaanotoilla toimintaa ei tilarajoitteiden vuoksi voida järjestää turvalliseksi.
Suun terveydenhuollossa on ollut suuria ongelmia myös suojausvarusteiden saamisessa. On selvää, että jos asianmukaista suojausta ei voi järjestää, silloin ei tule antaa hammashoidon palveluja. On tärkeätä suojata suun terveydenhuollon henkilöstöä, sillä epidemian edetessä heitä luultavasti tarvitaan terveydenhuollon muihin tehtäviin. Myös kiireellisen ja puolikiireellisen hoidon tarve kasvaa, ja suojavarusteiden käyttö pidentää hoitotoimenpiteisiin kuluvan ajan. Osa henkilökunnasta kuuluu itsekin riskiryhmiin, jolloin työskentely lähikontaktissa ja sylki- ja aerosolikontaminaatiossa tulee estää. Riittävän laajat henkilökunnan testaukset ovat välttämättömiä, jotta henkilökunta ei oireettomana tai vähäoireisena tartuttaisi muita.
Suun terveydenhuollon toimijoiden viesti on ollut, tartuntojen estämiseksi ja taudin leviämisen hidastamiseksi on välttämätöntä tehdä sekä julkista että yksityistä suun terveydenhuoltoa velvoittavia päätöksiä kiireettömän hammashoidon järjestelyistä. Heidän mukaan päätökset tulee tehdä alueilla kokonaisvaltaisesti yhteistyössä alueen yksityissektorin ja aluehallintovarastojen kanssa. Suun terveydenhuollon toimijat esittävät, että päätöksenteossa on syytä mahdollisuuksien mukaan arvioida kriisin kestoa ja sen vaikutuksia väestön suunterveyteen ja suunterveyden moninaisten yhteyksien kautta myös muuhun terveyteen, kun hyvinkin tarpeellista hoitoa joudutaan siirtämään tulevaisuuteen.
Perheiltä on tullut vahvaa huolta, ainakin pääkaupunkiseudulta, että oikomishoitoa ei anneta. Ainakaan ei uusia oikomishoitoa aloiteta. Monilla lapsilla kasvupyrähdys menee ohi ja näin oikomishoidon sijaan moni on vaarassa joutua esimerkiksi leikkaukseen viivästyneen hoidon takia.
Myös suun terveydenhuollon henkilöstöllä on todettu koronaan viittaavaa hengitystieoireilua, mutta heitä ei ole systemaattisesti testattu. Työ hammaslääkärin vastaanotolla on hyvin riskialtista. Testaamalla voitaisiin sekä poissulkea koronainfektio ja näin saada henkilöstö nopeammin takaisin töihin, että jäljittää mahdollisia tartuntaketjuja.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten varmistetaan, että suun terveydenhuollonhenkilöstö ei tartuta potilaita ja muuta henkilökuntaa eikä myöskään itse saa tartuntaa työssään?
Miten huolehditaan asianmukaisen ja riittävän suojavarustuksen saatavuudesta Suun terveydenhuollon vastaanotoilla sekä julkisella että yksityissektorilla?
Kentällä on edelleen epätietoisuutta eri potilasryhmien hoitojärjestelyistä ja suojauksen käytännön toteutuksesta. Mikä taho poikkeustilassa valvoo ja kantaa vastuun ohjeista?
Miten varmistetaan tiedonkulku alueellisilta viranomaisilta yksityisille suun terveydenhuollon toimijoille?
Miten huolehditaan suun terveydenhuollon yksityissektorin ja siellä hoidettavien potilaiden tarpeet epidemiaa koskevassa päätöksenteossa ja ohjeistuksessa?
Miten poikkeusolojen aikana on ohjeistettu toteuttaa hoitaa lasten oikomishoito?
Helsingissä 3.4.2020
Sari Sarkomaa kok