Tupakantumppi on maailman yleisin roska, joka ei häviä luonnosta koskaan. On arvioitu, että luontoon päätyy Suomessa yli kolme miljardia ja maailmassa 4,5 biljoonaa tumppia joka vuosi. Sateiden ja hulevesien myötä tumpit päätyvät vesistöihin ja mereen. Myrkyllisistä tupakan tumpeista on monin tavoin haittaa ihmisille, eläimille ja luonnolle. Ravintoketjun kautta tupakan tumppien myrkyt päätyvät eläimiin ja ihmisten ruokalautasille.
Maailman ympäristöpäivänä on erityisen tärkeää muistuttaa tumppien haitallisuudesta ja siitä, että luontoa ei saa tumpata. Tarvitsemme vaikuttavampia toimia tumpittoman ja savuttoman Suomen saavuttamiseksi.
Jopa kolme neljästä tupakoijasta heittää tumpin maahan. Arviolta 40 prosenttia kaikesta maailman rannoilta kerätystä roskasta liittyy tavalla tai toisella tupakoimiseen. Tumppi on maailma yleisin muoviroska.
Tupakan tumppeja heitetään usein luontoon virheellisten olettamusten vuoksi. Moni tupakoitsija luulee, että tupakantumpit seulotaan hulevesistä. Moni ei myöskään tiedä, että tupakantumppi on muovia, eikä maadu.
Monelle on yllättävä tieto myös se, että tupakantumppi on ympäristömyrkky. Tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Tumpin sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin.
Maahan heitetystä tumpista leviää ympäristöön vaarallisia kemikaaleja, kuten kadiumia, arsenikkia ja lyijyä. Tupakan tumppiosaan voi imeytyä tupakasta peräti runsaasti erilaista kemikaaleja, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia. Tunnettuja karsinogeenejä eli syöpävaarallisia aineita tupakassa on kymmeniä.
Yhden tupakantumpin hajoaminen mikromuoviksi kestää keskimäärin puolitoista vuotta makeassa vedessä ja kolme vuotta merivedessä. Järviin, jokiin tai meriin kulkeutuneet tumpit päätyvät helposti ruuaksi linnuille ja mereneläimille, jotka voivat vahingoittua, jopa kuolla.
Tumpit ovat esimerkiksi päiväkotien ja asuinalueiden pihalle jätettynä suureksi vaaraksi pienille lapsille. Tupakointi onkin monin tavoin terveys- ja ympäristöriski, jonka kitkemiseen tarvitaan nykyistä tiukempia keinoja.
Savuttomien ympäristöjen lisääminen on perusteltua myös ympäristön kannalta. Tupakointikieltoja tulisi laajentaa erityisesti alaikäisten käytössä oleviin ulkotiloihin, kuten leikkipuistoihin, uimarannoille ja niiden läheisyyteen, sekä esimerkiksi joukkoliikennepysäkeille ja asemalaitureille.
Terveysjärjestö Suomen ASH:n selvityksen mukaan suomalaiset olisivat valmiita sakottamaan tumppien maahan heittämisestä. Tumpittoman Suomen saavuttamiseksi esitän hallitukselle idean jatkotyöstämistä. On hyvä pohtia voisiko jätelaissa sanamuotoja päivittää siten, että tupakantumppien ympäristöön jättämisestä voitaisiin määrätä sakko. Tai toisena vaihtoehtona voisi luovasti pohtia liikennevirhemaksun kaltaista roskaamismaksua. Tämä edellyttää varmasti myös poliisin lisäresursseja, jotta kieltoa voidaan käytännössä tehokkaasti valvoa. Paras tapa on tietenkin tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muuttaminen. Tupakan tumpit eivät kuuluu luontoon eikä niiden myrkyt ruokalautasellemme.
Hyvää maailman
ympäristö päivää kaikille!
Sari Sarkomaa
helsinkiläinen kansanedustaja
kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja