Pääministeri Marinin hallituksen päätös lakkauttaa kansallinen muistiohjelma oli monelle järkytys. Muistiohjelman avulla on lisätty tietoisuutta muistisairauksista sekä rakennettu muistiystävällistä Suomea. Maassamme sairastuu vuosittain arviolta noin 14 500 ihmistä johonkin dementoivaan sairauteen. Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta, joista 7000-10 000 on työikäisiä ihmisiä.
Muistiohjelman jatkon puolesta ministeri Kiuruun on vedottu usealta taholta toistuvasti, mutta ilman tulosta.
Huolestuttavaa on, että merkittävä osa muistisairaista jää vaille tarvitsemaansa diagnoosia ja hoitoa. Diagnoosin viivästyminen hidastaa hoitoon pääsyä, lisää inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Erityisesti työikäisten muistisairauden oireet sekoittuvat helposti uupumus- ja masennusoireisiin. Työikäiset muistisairaat tarvitsevat erityistä, kohdennettua neuvontaa ja tukea. Muistisairauksiin liittyvät asenteet estävät edelleen hoitoon hakeutumista.
Kansallinen muistiohjelma on toiminut muistipolitiikan perustana. Sillä on vauhditettu oikea-aikaisen hoidon aloittamista ja muistisairaiden aseman parantamista. Tarvitsemme edelleen vahvoja toimia sairauden ennaltaehkäisyyn, hoitoon, kuntoutukseen sekä sairastuneiden arjen ja oikeuksien tukemiseen. On tärkeää, että muistisairaat ja heidän läheisensä voivat elää omannäköistä ja hyvää elämää. Kansallinen muistiohjelma on tässä työssä ollut tärkeä ja vahvin työkalu.
Muistiohjelmalla on saatu paljon aikaan eri toimijoiden yhteistyössä. Pidän välttämättömänä, että tätä työtä jatketaan ja muistiohjelman jatkosta tehdään viipymättä päätös.
Tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten kesken. Helsingin muistiyhdistys tekee kaupungissamme korvaamatonta työtä muistisairaiden ja heidän omaistensa parhaaksi.
Muistiohjelmalla on tuettu myös kuntapäättäjien työtä. Juuri nyt tarvittaisiin tutkittuihin suosituksiin ja hyviin käytäntöihin perustuvaa valtakunnallista ohjelmaa, jolla juurrutettaisiin muistisairaiden hyvät palvelut sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaminen koko maassa.
Jokaisella muistisairaalla ihmisellä on oikeus elää omannäköistä elämää sekä elämänlaatua ylläpitävään tukeen ja hoitoon. Hyvään elämään kuuluu aivoterveellinen ravitsemus, liikunnan edistäminen ja kuntoutus. Tutkimukset osoittavat liikunnan edistävän aivoterveyttä elämän kaikissa vaiheissa.
Kannan huolta siitä, että monet muistisairaat ja heidän läheiset ovat jääneet ilman palveluita koronaepidemian aikana. On tärkeää, että Helsingissä varmistetaan palveluiden saatavuus ja omaishoitajien palvelut, erityisesti omaishoitajien mahdollisuus pitää vapaapäiviä on turvattava. Yhtälailla intervallihoidon on toimittava. Hoitokotien toiminnan sääntöjä on arvioita niin, että ihmisten oikeuksia kunnioitetaan. Ihmiselle kuuluu iästä ja sairaudesta riippumatta oikeus tavata puolisoaan, läheisiään ja liikkua. Kaupungin on palveluiden järjestämisessä pidettävä kiinni siitä, että ihmisten oikeudet toteutuvat ja itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan myös koronaepidemian aikana.
Muistiliiton puheenjohtajistossa toimivien Merja Mäkisalo-Ropposen ja Pasi Kivisaaren kanssa olemme yhteisvoimin tehneet toimenpidealoitteen muistiohjelman jatkamisesta.
Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.
Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.
Sari Sarkomaa
helsinkiläinen kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Muistiliiton varapuheenjohtaja