Julkaistu Helsingin Uutisissa 2.8.20
Helsingin kaupungin lausunto Marinin hallituksen oppivelvollisuuden pidentämisesityksestä on tyrmäävä, vaikka hallituspuolueiden edustajat kaupunginhallituksessa äänestäen pehmensivät virkamiesten valmistelemaa lausuntoa.
Esitysluonnoksen kustannusarviot ovat Helsingin lausunnon mukaan alimitoitettu ja yli 40 prosenttia suuremmat kuin hallitus arvioi. Helsinki ei pidä esitystä mahdollisena ilman lisärahoitusta. Muutoin kustannukset jouduttaisiin leikkaamaan toisaalta. Tämä vaarantaisi toisen asteen koulutuksen ja perusopetuksen laadun.
Lausunnon mukaan esitys vaikeuttaa koronakevään aikana syntyneiden ongelmien korjaamista.
Vasemmistovihreän hallituksen suurimpana sivistystekonaan julistama oppivelvollisuuden pidentäminen osoittautui koulutusleikkaukseksi. Ei ole ihme, että lakiesitys herättää lausuntokierroksella huolta ja vastustusta.
Noin 30 % toisen asteen opiskelijoista Helsingissä on ulkopaikkakuntalaisia. Lausunnossa on vahva huoli siitä, että koulumatkojen maksuttomuus lisäisi koulutuspaikkojen kysyntää ja heikentäisi helsinkiläisten nuorten mahdollisuuksia päästä kotikaupungissaan toisen asteen koulutukseen.
Esitysluonnoksen mukaan oppivelvollisuus päättyisi, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta. Oppivelvollisuuden pidentämisestä huolimatta nuorella olisi edelleen mahdollisuus keskeyttää opinnot saamatta tutkintoa valmiiksi.
Helsingin kaupungin lausunnossa alleviivataan, että oppivelvollisuusesitys ei tuo lisää tukea niille nuorille, joiden elämäntilanne on vaikea ja opiskeluvalmiudet ovat heikot toisen asteen opintojen suorittamiseen. Esitys ei takaa toisen asteen tutkinnon suorittamista.
Helsinki nostaa esille myös sen, että esitys syrjii erityisen tehtävän lukioita ja asettaisi lukiolaiset eriarvoiseen asemaan.
On vaara, että oppivelvollisuusesityksen varjolla heikennettäisiin erityisen tehtävän lukioiden ja sopimuskoulujen asemaa.
Helsinki kantaa vahvaa huolta luonnoksen useista valuvioista ja lähes mahdottomasta aikataulusta.
Kokoomus esitti, että kaupunginhallitus ei kannata lakiluonnosta vaan katsoo, että sen tavoitteet olisivat saavutettavissa paremmin kohdistamalla esitykseen varatut resurssit tuen tarpeessa oleville lapsille ja nuorille.
Uudistuksessa tulisi panostaa siihen, että perusopetusta, koulupolun nivelvaiheita ja opinto-ohjausta vahvistetaan niin, että kaikki saavuttavat riittävät perustaidot ja löytävät oman koulutusväylänsä. Voimavaroja tarvitaan myös toisen asteen koulutuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja oppimisen tuen vahvistamiseen sekä kohdennettuun tukeen niille, joille opintokustannukset muodostuisivat opintojen esteeksi.
Resurssit on laitettava lasten varhaiseen tukeen ja opetuksen voimavaroihin, jotta jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävän osaamisen, joka kantaa vähintään toisen asteen tutkintoon. Se on Suomen tärkein tavoite.
Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja
kolmen nuoren äiti
Kokoomuksen eduskuntaryhmän vpj