Julkaistu Verkkouutisten blogissa 4.8.2020
Intohimoisena Itämeren suojelijana iloitsin kokoomuksen työvoitosta, kun viime eduskuntakaudella teimme päätöksen mittavasta Itämeren pelastamisohjelmasta. Vakava tosiasia on, että jo päätetyn lisäksi tarvitsemme suojelutoimiin ripeästi lisää vaikuttavuutta.
Työssä meremme pelastamiseksi kaupungeista ja teollisuudesta tulevat päästöt ovat pienentyneet merkittävästi. Sen sijaan emme ole onnistuneet Saaristomeren suurimman ravinnelähteen eli maatalouden kuorman vähentämisessä.
Lounais-Suomen siipikarja- ja sikatalouden ravinnevalumat ovat nousseet koko Itämeren alueella suurimpiin leviä ruokkivan fosforin lähteisiin ja Suomen suurimmaksi huolenaiheeksi Itämeren rehevöitymisessä. Saaristomeren maatalous on Suomen ainoa jäljellä oleva ns. hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOMin pahimpien kuormittajien listalla.
Viime vuonna tehdyn pintavesien tila-arvion mukaan Saaristomeren tila on heikentynyt edellisestä, vuonna 2013 tehdystä luokituksesta. Heikoimmassa tilassa ovat rannikon läheiset vedet ja sisäsaaristo.
Ilmiön taustalla on historiallinen ylilannoitus, mutta yhtä lailla nykyinen eläintuotannon keskittyminen. Alueilla lantaa levitetään pelloille enemmän kuin mitä kasvit tarvitsisivat.
Maamme fosforiravinteiden tarve saataisiin lähes katettua kotimaisen karjatalouden lantojen sisältämällä fosforiravinteilla. Siksi eläintiloille on luotava kestävä mahdollisuus myydä ravinteiden ylijäämä lannoitemarkkinoille.
Suomen hallitus on luvannut ravinnepäästöjen vähentämishankkeisiin yhteensä 250 miljoonaa euroa hallituskauden aikana. Hallituksen on syksyn budjettiriihessä tehtävä päätökset, joilla varmistetaan määrärahojen vaikuttava käyttö. Monien pienten hankkeiden sijaan toimia pitää suunnata suurimpiin ravinnekuormittajiin ja vaikuttavimpiin toimiin. Sovitut määrärahat on käytettävä niin, että käänne parempaan Saaristomeren tilassa saadaan aikaiseksi. Hallituksen on näytettävä, että se on Itämeren puolella.
Ehdotimme kansanedustaja Sari Multalan kanssa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla, että tukea suunnattaisiin lannan fosforin siirtoon ja hintaeroon mineraalilannoitteisiin kannustamaan tehokasta lannan prosessoinnin kehittämistä ja luomaan dynaamisia vaikutuksia. Tavoitteena on oltava kestävällä tavalla toimiva orgaanisten lannoitteiden kiertotalousmarkkina. Tästä hyötyvät maatilat ja Saaristomeri sekä koko Itämeri. Kotimaisen ruuantuotannon edistäminen on tärkeää meille kaikille suomalaisille.
Käynnissä olevan Vesiensuojelun tehostamisohjelman peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat koko ohjelman ajan ja myös sen jälkeen. Kipsikäsittelyä on jatkettava etenkin Saaristomeren valuma-alueen peltolohkoilla, joilla on suurin eroosioherkkyys ja korkeimmat fosforipitoisuudet. Kipsikäsittelyn on tutkimuksissa todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puolella.
Kipsistä voi tulla pelastus laajemminkin koko Itämerelle. Koko Itämeren tasolla kipsin avulla voitaisiin maatalouden fosforikuormitusta leikata jopa neljänneksellä. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on kustannustehokas suomalainen innovaatio.
Toimia tarvitaan myös mereen päätyneiden ravinteiden poistamiseksi esimerkiksi rantaruovikoiden niitolla ja kalastuksella.
Maatalouden ympäristötukia on uudistettava vesiensuojelun kannalta vaikuttavammaksi. Lantafosforin siirron ja kipsikäsittelyn tuki on sisällytettävä EU:n maatalouden tukijärjestelmään.
Saaristomeren pelastamiseen ovat ottaneet kantaa myös kansanedustaja Kai Mykkänen ja Saara-Sofia Siren. Ehdotuksissamme on kyse jo päätettyjen voimavarojen vaikuttavammasta käytöstä. Kyse on poliittisesta tahdosta. Päätöksiä on tehtävä syksyn budjettiriihessä.
Ympäristöministerin ja koko hallituksen on nähtävä, että vaikuttavammat toimet ovat välttämättömiä myös siksi, että ilmastonmuutos kasvattaa Itämeren vakavinta ympäristöongelmaa, rehevöitymistä usein eri tavoin.
Lisääntyvät sateet ja lumettomat talvet kasvattavat ravinnevalumia maalta. Viime talvena Itämereen valui ennätyksellinen ravinnekuorma. Suomen ympäristökeskuksen ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi pahimmillaan kasvattaa fosforin huuhtoumaa Saaristomeren valuma-alueen pelloilta 50 prosenttia ja typen huuhtoumaa runsaalla kolmanneksella vuoteen 2060 mennessä.
Saaristomeri on pelastettavissa, mutta se vaatii historiallista käännettä ravinnekuormituksessa. Ilman ihmisen apua ja vastuullisia päätöksiä, ei meremme pelastaminen onnistu.