Eduskunnan puhemiehelle
Mielenterveyden sairaudet ovat Suomessa yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja valtava syrjäytymisen syy. Suurin kansansairautemme aiheuttaa mittavan määrän menetettyjä työtunteja, pudottaa nuoria koulutuspolulta ja estää ihmisiä tekemästä työtä sekä toteuttamasta unelmiaan.
Vuonna 2019 Kelan maksamista sairauspäivärahoista yli kolmannes myönnettiin mielenterveyden häiriön perusteella. Mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut 25 prosenttia vuodesta 2016. Erityisesti nuorten ja lähellä eläkeikää olevien naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet. Tämä historiallisen suuri ja mittavia taloudellisia menetyksiä sekä inhimillistä kärsimystä aiheuttava kehitys on saatava taittumaan.
Mielenterveyspalveluihin panostamisen on viisasta olla osa rakenteellisia uudistuksia, joilla hallitus tavoittelee lupaamaansa 75 prosentin työllisyysastetta 2023 mennessä. On välttämätöntä, että hallitus tekee syksyn budjettiriihessä päätöksen terapiatakuun toteuttamisesta. Suomen on mahdoton saavuttaa Pohjoismaista työllisyysastetta, ellemme vaikuttavammin kitke kasvavia mielenterveysongelmia ja korjaa mielenterveyspalveluiden puutteita. Erityisen tärkeä on panostaa lapsiin ja nuoriin, sillä alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Yhtälailla on tehtävä vaikuttavampia toimia ikäsyrjinnän kitkemiseksi yhteiskunnastamme pidempien työurien mahdollistamiseksi.
Paremmalla hoitoon pääsyllä ja ennaltaehkäisevillä toimilla on mahdollista vähentää tuhansien ihmisten vuosittaista siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle ja vähentää merkittävästi mielenterveysperustaisia työpoissaoloja sekä opintojen keskeytymisiä. Mielenterveyspoolin arvion mukaan peruspalveluissa varhain aloitettu hoito voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 30 000 uutta työllistynyttä
Terapiatakuun toteuttaminen tarkoittaa sitä, että Suomeen rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin. Terapiatakuun tavoite on varmistaa, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin ilman apua ja tukea.
Koronaepidemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien on havaittu lisänneen entisestään kasvussa olleita mielenterveyden ongelmia. Lisäksi jo ennestään mielenterveydeltään hauraat ihmiset ovat jääneet vaille normaaleja tukiverkkoja. Yksinäisyyden ja eristäytymisen lisäksi taloushuolet ja epävarmuus tulevasta kuormittavat nyt lähes kaikkia.
Kelan ja Työterveyslaitoksen tutkimushankkeen mukaan tehokkain tie nuorille määräaikaiselta työkyvyttömyyseläkkeeltä työelämään on psykoterapia yhdessä työkokeilujen ja -valmennusten kanssa. Yhdistelmäapua saa tällä hetkellä kuitenkin tuekseen vain kymmenesosa nuorista. Tilanne on kestämätön nuorten hyvinvoinnin sekä koko hyvinvointiyhteiskuntamme jatkuvuuden kannalta.
Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tekijät ovat arvioineet terapiatakuun vuosittaisiksi kustannuksiksi 35 miljoonaa euroa. OECD arvioi vuonna 2018, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa eli 5,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Mielenterveysjärjestöjen mukaan satsaus maksaisi muutamien vuosien kuluessa itsensä moninkertaisena takaisin, koska mielenterveysongelmista johtuvat työpoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenisivät.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo toteuttaa terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoitteen perustason mielenterveyspalveluiden vahvistamisesta?
Mihin toimiin hallitus ryhtyy riittävien voimavarojen suuntaamiseksi terapiatakuun tavoitteiden toteutumiseksi?
Mihin toimiin hallitus ryhtyy koronakevään aikana lisääntyneiden ja syventyneiden mielenterveyden häiriöiden hoitamiseksi?
Millä toimilla hallitus aikoo edistää mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden kuntoutusta ja työelämään pääsyä?
Helsingissä 28.8.2020
_______________________________
Sari Sarkomaa [kok]