Eduskunnan puhemiehelle
Koronapandemia on osunut toimialoista rajuimmin tapahtumatoimialaan. Maaliskuun 13. päivänä hallitus kielsi yleisötilaisuuksien järjestämisen. Maamme messukeskukset tyhjenivät, eikä messutapahtumia ole halleissa sen jälkeen järjestetty.
Suomessa toimivia ammattimaisia messujärjestäjiä edustava Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry on yhdessä yhdistyksen jäsenyritysten kanssa vedonnut maan hallitukseen messu- ja tapahtumatoimialan toimijoiden huomioimiseksi yritystukijärjestelyissä sekä messualan toimintaedellytysten huomioimisesta koronaepidemian rajoitustoimissa.
Messuyritysten henkilöstöä on jouduttu lomauttamaan ja irtisanomaan. Kriisin vuoksi yritysten liikevaihdot ovat pudonneet noin 80 % viimevuotisesta, enimmillään jopa 95 %. Kiinteät kustannukset eivät kuitenkaan jousta, vaikka liiketoiminta on väliaikaisesti pysähdyksissä.
Messujen kerrannaisvaikutukset ulottuvat välittömästi matkailu- ja ravitsemisalalle sekä kunta- ja aluetalouteen. Vuonna 2018 messujen tulovaikutus Suomen elinkeinoelämälle oli puoli miljardia euroa. Vastuullisesti toimiva ala on tehnyt laajoja turvallisuusjärjestelyjä sekä laatinut kattavat terveysturvallisuuden omavalvontaohjeet, jotka täyttävät kaikki THL:n ja aluehallintovirastojen vaateet turvalliselle tapahtumalle. Messujen järjestäminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta. Messutapahtuman ammattimainen valmistelu vie noin vuoden, ja nykytilanne, jossa viranomaisilta saadaan ohjeita kuukaudeksi kerrallaan, on toiminnalle mahdoton aikajänne. Etätyösuositus ja median luomat mielikuvat tapahtumista viruslinkoina ovat luoneet toimintaympäristön, jossa liiketoiminnan jatkaminen on lähes mahdotonta.
Talousvaliokunta on mietinnössään (TaVM 14/2020 vp) huomioinut, että kokoontumisrajoitusten ja maan rajojen sulkemisen seurauksena joidenkin alojen toiminta on käytännössä joko estetty kokonaan tai toimintaa on merkittävästi rajoitettu. Talousvaliokunta kehotti eduskuntaa valmistelemaan yritysten kustannustuesta annetun lain sisään kriteeristön, jossa näiden alojen erityispiirteet otetaan huomioon. Yritysten yleinen kustannustuki ei auta merkittävästi messualan yrityksiä, koska tapahtuma-alojen kustannusrakenne ja kustannustuen kriteerit eivät kohtaa.
Messujen järjestämisessä kustannukset syntyvät pitkältä aikaväliltä, jopa yli vuoden mittaiselta aikajaksolta ennen tapahtumaa, kun tulot realisoituvat vasta aivan tapahtuman kynnyksellä tai jopa sen jälkeen. Hallitukselta tarvitaan pikaisesti toimia, joilla pystytään edesauttamaan messualan työpaikkojen pelastamista ja parantamaan toimintaedellytyksiä koronasta huolimatta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy tapahtumatoimialan toimintaedellytysten turvaamiseksi koronaepidemian aikana, miten hallitus huomioi tapahtumatoimialan jatkuvuuden koronaepidemian rajoituksissa ja toimintaohjeissa ja miten hallitus huomioi eduskunnan hyväksymän talousvaliokunnan mietinnön kirjauksen koronarajoituksista eniten kärsineiden toimialojen erityispiirteiden huomioimisesta yritysten kustannustuessa?
Helsingissä 2.9.2020
SariSarkomaa kok