TIEDOTE 12.10.2020
JULKAISUVAPAA HETI
Kokoomuksen lääkärikansanedustaja Mia Laiho ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ovat vakavasti huolissaan dramaattisesti kasvaneista terveydenhuollon ja hammashuollon hoitojonoista. Terveydenhuoltolain mukaan hoitotakuuaika, jonka aikana potilaan tulee päästä hoitoon, on kuusi kuukautta. Edustajat kysyvätkin kirjallisessa kysymyksessä hallituksen aikeista puuttua laittoman pitkiin hoitojonoihin.
Sairaalahoitoon pääsyä jonotti elokuun lopussa yhteensä 137 000 potilasta, kun aiempina vuosina vastaava luku on ollut noin 2000. Hoitoa jonottavista 18 000 oli odottanut yli puoli vuotta pääsyä kiireettömään hoitoon. Pahiten ovat ruuhkautuneet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kirurgian ja silmätautien jonot. Kirurgisiin toimenpiteisiin jonotti elokuun lopussa lähes 18 500 potilasta. Laittomissa jonoissa oli vajaat 2 900 kirurgista potilasta. Silmätautien jonossa oli elokuun lopussa runsaat 7 200 potilasta. Heistä joka kolmas oli jonottanut yli puoli vuotta.
”Tilastoista tiedetään, että elokuun lopussa kaihileikkausta odotti runsaat 2 000 potilasta ja heistä 38 prosenttia oli odottanut toimenpidettä yli puoli vuotta. Jonotus aiheuttaa kohtuutonta inhimillistä kärsimystä ja heikentää ihmisten elämänlaatua huomattavasti. Kaihia esiintyy erityisesti ikäihmisillä ja sillä on vaikutuksia heidän toimintakykyynsä, kotona selviytymiseen ja tapaturma-alttiuteen”, sanoo Laiho.
”Terveydenhuoltolaissa on selvästi sanottu, että jos hoitoa ei pystytä järjestämään hoitotakuun sisällä, se on hankittava muualta. Monia toimenpiteitä ja tutkimuksia voidaan hankkia myös yksityiseltä puolelta muun muassa palvelusetelin avulla. Edellytän, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin yhdessä terveystoimijoiden kanssa hoitojonojen purkamiseksi. Tarvitsemme koko sote sektorin, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin mukaan talkoisiin”, jatkaa Sarkomaa.
Edustajien mukaan hoitovelan ja hoitojonojen kasvu aiheuttaa suuren kuormituksen terveydenhuollolle ja hoitojonojen purkamiseen menee vuosia. Yleisimpien kansansairauksien, kuten esimerkiksi sydänsairauksien osalta, hoitovelka saattaa näkyä vasta pitkällä vuosien viiveellä.
”Nyt kun koronan takia hoitojonot ovat ennätysmitoissa, niin sairaanhoidon kuin suun ja hammashoidon puolella, ihmettelen hallituksen hiljaisuutta hoitojonotilanteesta. Mitkä ovat hallituksen keinot puuttua jonoihin? Emme ole saaneet vielä viestiä, aikooko hallitus kehottaa kuntia tarvittaessa ostopalveluiden tai palvelusetelin avulla lyhentämään laittomia hoitojonojaan?”, sanoo Laiho.
Kevään koronakriisi on johtanut valtakunnallisesti myös suun ja hammashoidon puolella lähes miljoonan potilaskäynnin siirtämiseen ja merkittävään hoitovelan kasvuun. Siirretyt ja peruutetut ajat ovat johtaneet palveluiden kuormittumiseen, kun potilaat pitää kuitenkin hoitaa. Hammashoidon puolella elokuun lopussa laittomassa yli kuuden kuukauden jonossa oli 6 900 potilasta.
”Kansanterveydellisesti on järkevää korottaa kela-korvauksia, jotta hoitosuman hoidossa voitaisiin hyödyntää paremmin yksityisen puolen voimavaroja ja ihmiset saisivat tarvitsemansa hoidon. KELA-korvauksen nostolla helpotettaisiin myös kuormittunutta julkista sektoria. Erityisen tärkeää on nostaa suunterveydenhuolon kela-korvausta. Suunterveydenhuoltomme on rakennettu niin, että lähes puolet suomalaisista käyttää yksityisen sektorin palveluja. Kela-korvauksen nosto toisi lisää oikeudenmukaisuutta hammashoitoon eri väestöryhmien välille ja kannustaisi huolehtimaan suun terveydestä, joka tärkeä osa ihmisen kokonaisterveyttä”, Laiho ja Sarkomaa muistuttavat.
”Sairaanhoitopiirien kannalta tilanne on haastava, koska sekä koronapotilaat, että hoitojonot tarvitsevat sairaaloiden resursseja. Kuinka kunnat ja sairaanhoitopiirit pystyvät lyhentämään hoitovelkaa, kun uusi korona-aalto on täällä, jos hallitus ei anna niille välineitä? Ratkaisun on löydyttävä”, edustajat päättävät.
Lisätiedot
Mia Laiho. puh. 050 433 6461
Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033