Eduskunnan puhemiehelle
Julkisessa terveydenhuollossa rokote ja rokottaminen ovat maksuttomia palveluita. Rokotus annetaan siten julkisessa terveydenhuollossa maksutta, kuten hallitus on viime vuonna päättänyt. On eriarvoistavaa, että yksityisellä sektorilla Kela-korvaus rokottamisesta on määritelty maksimissaan 60 prosentiksi. Esimerkiksi työterveyshuollossa tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja joutuu maksamaan loppuosan kustannuksista.
On perusteltua, että valtio sitoutuisi korvaamaan koronarokotusohjelman täysimääräisesti. Tällöin rokotuksen Kela-korvauksen pitäisi olla 100 prosenttinen. Silloin kansalaisia kohdeltaisiin tasa-arvoisesti.
Asiantuntijat ovat arvioineet, että hyvällä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä riittävä rokotuskattavuus on saavutettavissa jopa kesän aikana, jos rokotteiden saatavuus ei muodostu ongelmaksi.
Palkansaajaväestön tehokas rokottaminen edellyttää työterveyshuollon täysimääräistä mukanaoloa koronarokottamisen käytännön toteutuksessa.
Valtioneuvosto antoi 22.12.2020 tartuntatautilain nojalla asetuksen vapaaehtoisista koronarokotuksista. Asetuksen kanssa julkaistiin siihen liittyvä muistio asetuksen toimeenpanon tueksi. Asetuksen toimeenpanoon liittyvässä STM:n muistiossa on merkittäviä epäkohtia. Muistion mukaan Kela-korvaus työnantajalle olisi korkeimmillaan 60 % rokottamisen kustannuksista. Itse rokote on maksuton. Koska yrityskohtainen kelakorvaus on 423,60 euroa työntekijää kohden, ei rokottamisesta maksettaisi usein ollenkaan korvausta, koska yrityksen työterveyshuollon vuosittainen kelakorvaus on jo täyttynyt. STM:n kaavailun mukaan vain työterveyshoitajat voisivat antaa rokotteen niin, että Kela voisi sen korvata. Tämän seurauksena rokottamisprosessi saattaisi hidastua merkittävästi.
Edellä esitettyjen ongelmien vuoksi työmarkkinajärjestöt (SAK, Akava, STTK ja EK) ovat esittäneet toimia koronarokotusten vauhdittamiseksi työterveyshuollossa. Järjestöt esittävät korvauksen toteuttamista nykyisestä työterveyshuollosta teknisesti erillisenä järjestelynä, kuten vuoden 2021 alussa voimaan tuleva koronatestien Kela-korvaus toteutettiin. Kelan maksama korvaus pitäisi rahoittaa valtion toimesta. Järjestöjen esityksen mukaan korvausprosentin pitää olla koronarokottamisen osalta 100 % siten, että rokottamisen kustannus ei kerryttäisi työterveyshuollon vuosittaista menokattoa. Korvaustaksa pitää määritellä vastaamaan kohtuullista, todellista rokottamisen hintaa. Nykyisestä työterveyshuollosta erillinen korvausjärjestelmä mahdollistaa rokottamisen toteuttamisen kaikkien niiden terveydenhuollon ammattilaisten toimesta, jotka ylipäätään rokottamiseen ovat oikeutettuja.
Työmarkkinajärjestöjen tekemä esitys edellyttää lakimuutoksia. Tämän vuoksi asialla on todella kova kiire. Viranomaisten arvion mukaan perusterveen työikäisen väestön rokottaminen tapahtuisi maalis-huhtikuussa 2021. Ennen tätä pitäisi lakimuutosten tulla voimaan.
Suomen koronarokotestrategian mukaan ensimmäisenä rokotusta tarjotaan niille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka hoitavat todettuja tai perustellusti epäiltyjä COVID-19 –potilaita ja niille, jotka työskentelevät hoitokodeissa. Valtioneuvoston asetuksessa vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista todetaan, että työntekijän ammattinimike tai työnantaja, julkinen tai yksityinen, ei vaikuttaisi priorisointiin rokottamisjärjestyksessä. Suomessa kunnat vastaavat rokotusten antamisesta ja rokotusvuorossa olevien informoinnista omalla alueellaan. Tästä on seurannut, että eri kunnissa on kirjavia tulkintoja siitä, miten yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä rokotetaan suhteessa julkisen sektorin henkilöstöön.
Huomioitavaa on myös se, että terveydenhuollossa työskentelee yksinyrittäjiä ja freelancereita, jotka osallistuvat koronapotilaiden hoitoon lähikontaktissa vastaanottotoiminnassa, koronanäytteiden otossa ja muissa terveydenhuollon tehtävissä. Näiden etulinjassa työskentelevien toimijoiden rokottamisessa on edelleen epäselvyyttä. Useat sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat, kuten yksinyrittäjät ja freelancerit kaipaavat kipeästi yhtenevää ja selkeää toimintaohjetta siitä, miltä taholta voivat rokotteen saada ja millä aikataululla suojatakseen itsensä ja potilaat.
THL:n suosituksessa rokotusjärjestyksestä ei ole mainintaa suun terveydenhuollosta. Osassa kunnista on huomioitu suun terveydenhuollon ammattilaisten työn luonteeseen liittyvä rokottamisen tarve, mutta osassa taas ei. Ilman riittävää paikallista tietämystä suun terveydenhuollosta on olemassa riski, että rokotusjärjestyksessä ei tule huomioiduksi suun terveydenhuollon erityispiirteet. On välttämätöntä, että myös suun terveydenhuollon henkilökunnan osalta noudatetaan koko maassa rokottamisessa työtehtävänkohtaista järjestystä, sillä joukossa on paljon niitä, jotka tekevät muun muassa päivystystyötä ja hoitavat mahdollisia koronapotilaita. Sama pätee muihin henkilöstöryhmiin. On myös huomioitava, että koko suun terveydenhuollonhenkilökunta tekee koko ajan riskialtista työtä.
Suun terveydenhuollon varotoimet ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja niitä on noudatettu huolellisesti, sillä potilastyössä tapahtuneita tartuntoja Suomessa tai kansainvälisesti ei ole raportoitu. Näin siitäkin huolimatta, että tiedossa on Suomessakin useita tapauksia, joissa terveeksi oletettu potilas on alkanut oireilla ja todettu koronapositiiviseksi pian hammashoitokäynnin jälkeen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus varmistaa, etteivät kansalaiset ole eriarvoisessa asemassa koronarokotusten suhteen?
Mihin toimiin hallitus ryhtyy koronarokotusten 100 prosenttisen Kela-korvattavuuden toteutumiseksi?
Miten varmistetaan, että koronapotilaiden hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat yhdenvertaisessa asemassa koronarokotteen saamisessa työnantajasta riippumatta?
Miten varmistetaan koronapotilaiden hoitoon ja näytteenottoon osallistuvien yksinyrittäjinä ja freelancereina toimivien terveydenhuollon ammattilaisten rokottaminen THL:n suosituksen mukaisessa rokottamisjärjestyksessä?
Millaisin toimin turvataan suun terveyden huollon ammattilaisten yhdenvertainen asema rokotusjärjestyksessä?
Mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että työterveyshuolto on täysimääräisesti mukana koronarokotusten toteuttamisessa?
Mihin perustuu hallituksen linjaus koronarokottamisen Kela-korvauksen 60 prosentin tasosta?
Helsingissä 20.1.2020
_______________________________
Sari Sarkomaa [kok]