1.6.2011 KaupunkiSanomat
Vaalit olivat monin tavoin yllätykselliset, vaikka muutosta osattiinkin odottaa. Nyt on yhteistyön rakentamisen aika. Hallitusneuvotteluissa tarvitaan suomalaista sisua ja ponnistuskykyä. Tätä kolumnia kirjoittaessani ovat neuvottelut kestäneet lähes viikon. On ollut ilo olla taas mukana Säätytalolla synnyttämässä Suomen uudelle hallitukselle suuntaviivoja.
Hallitusneuvotteluissa on tärkeä löytää linjat uusien työpaikkojen, yrittäjyyden ja hyvän työelämän edistämiseksi. Koulutuksen ja tutkimuksen sekä terveydenhuollon laatu on varmistettava. Asumisesta Helsingissä ei saa tehdä liian kallista. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen ja metropolipolitiikan vauhdittaminen ovat meidän helsinkiläisten kannalta aivan olennaisia.
Keskiviikkona 25.5. eduskunnassa hyväksyttiin Portugalin tukipaketti. Monet ovat ihmetelleet, miksi Euroopan rahoituskriisistä ja Portugalin tilanteesta puhutaan niin paljon, kun pitäisi kantaa huolta suomalaisten asioista, esimerkiksi terveydenhuollon laadun parantamisesta ja hoitojonojen lyhentämisestä. Paljon on meillä Suomessa ja Helsingissä tehtävää, jotta täällä olisi kaikenikäisten hyvä asua ja elää. Miksi sitten toisen EU-maan tukeminen lainoilla ja takauksilla on Suomelle niin tärkeää?
Maamme vaurastuminen perustuu vientiin. Lähes puolet hyvinvoinnistamme tulee viennistä. Viennistämme taas yli puolet menee EU-maihin. Se tarkoittaa sitä, että kun muilla EU-mailla menee hyvin, menee myös Suomella hyvin. Sama toimii myös toisin päin: kun muilla EU-mailla menee huonosti, myös Suomella menee huonosti. Totuus on, että kun vienti ei vedä, meille Suomeen syntyy työttömyyttä.
Portugali tarvitsee ulkopuolista tukea, sillä se ei muuten selviä kesäkuussa erääntyvistä miljardiveloistaan. Pyrimme lainatakauksilla ennaltaehkäisemään talouskriisin leviämisen muihin maihin. Jos Portugali ajautuu kassakriisiin, on mahdollista, että se romuttaisi myös Espanjan talouden. Herkässä markkinatilanteessa on vaarana syntyä kierre, jonka lopputuloksena saattaisi olla koko euroalueen syvä taloudellinen lama. Portugalin auttamisessa on siis kyse koko euroalueen, eli myös Suomen taloudellisesta tulevaisuudesta.
Ei Portugali kuitenkaan voi huokaista helpotuksesta vaikka tukea saavatkin. Portugalin lainaohjelmalla on tiukat ehdot. Portugali joutuu mm. myymään valtion omaisuutta, leikkaamaan julkisia menoja, kiristämään verotusta ja varmistamaan pankkijärjestelmänsä vakavaraisuuden.
Suomen tuki holtittomasti talouttaan hoitaneiden kriisimaiden auttamiseen ei perustu solidaarisuuteen, vaan peruste on Suomen ja suomalaisten etu. On kylmästi arvioitava mikä vaihtoehto on suomalaisille pienempi paha. Auttamatta jättäminen olisi ollut suurempi paha kuin auttaminen. Lainojen ja takauksien tavoitteena on turvata suomalaiset työpaikat ja suomalaisten hyvinvointi. Ilman talouden vakautta työpaikat eivät säily. Ja ilman vahvaa taloutta ei saada riittävästi verotuloja hyvinvointiyhteiskuntamme palveluiden turvaamiseen.
Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi