Siirry sisältöön

Avainsana: Sari Sarkomaa

Julkaistu

SDP julkisti lauantaina eduskuntavaaliohjelmansa, jossa linjataan, että hoitoon on päästävä seitsemässä päivässä. Kokoomuksen Sari Sarkomaan mielestä pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen toteuttama Kela-korvausleikkaus on räikeässä ristiriidassa SDP:n tavoitteen kanssa.

Hallituksen Kela-korvausleikkaus tuli voimaan juuri vuoden vaihteessa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Sari Sarkomaan mukaan Kela-korvaukset ovat tehokas tapa kohdentaa rahoitusta nimenomaisesti hoitoon pääsyn helpottamiseen ja julkisen sektorin kuorman helpottamiseen.

”Jos SDP aidosti haluaa varmistaa nopeamman hoitoon pääsyn, on Kela-korvausleikkaus peruttava. Leikkauksen myötä yhä useampi siirtyy julkisen palvelun jonoon tai jää ilman apua. On sulaa vastuuttomuutta jättää käyttämättä yksityisten palvelutuottajien työ tilanteessa, jossa julkinen terveydenhuolto on ylikuormittunut ja pula henkilöstöstä on valtava”, Sarkomaa sanoo.

”On vakava laiminlyönti, ettei hallitukselta ole herunut vaikuttavia toimenpiteitä hoitovelan purkamiseksi. Päinvastoin Kela-korvausleikkaukset vaikeuttavat tilannetta. Romuttamisen sijaan Kela-korvausta olisi viisasta tulevina vuosina nostaa. Seuraavan hallituksen on sovittava ohjelmassaan Kela-korvauksen kehittämisestä”, Sarkomaa sanoo

Yksityisen hoidon tutkimus- ja hoitokorvaukset eli ns. Kela-korvaukset poistuivat vuoden alussa lukuun ottamatta psykiatriaa, psykologin korvauksia sekä suun terveyden tiettyjä toimenpiteitä. Jatkossa korvausta ei enää saa lainkaan esimerkiksi yksityisen tuottamasta fysioterapiasta. Lääkärikäyntien korvausta leikattiin merkittävästi.

”Kannan valtavaa huolta jonoon sysätyistä ihmisistä. Kela-korvaus on mahdollistanut vuosittain noin 3,4 miljoonaa lääkärikäyntiä. Kela-korvausta maksetaan sosioekonomiseen asemaan katsomatta kaikille suomalaisille. Yksityistä terveydenhuoltoa käytetään monesti myös siksi, ettei julkisen sektorin palveluihin pääse. Kun hoitoon pääsy venyy, ongelmat kasvat. Tilanne on kestämätön ja tulee monin tavoin kalliiksi”, Sarkomaa sanoo.

”Ideologinen yritysvastaisuus vaikuttaa jyräävän kaikki järkiperusteet ja jonossa apua odottavien ihmisten hädän. Muuta selitystä on vaikea keksiä sille, miksi valtavassa henkilöstöpulassa ja sote-kriisissä jätetään yrityksissä toimivien sote-ammattilaisten työpanos hyödyntämättä. Tavoitteiden lisäksi demareiden on kyettävä esittämään toteuttamiskelpoisia ratkaisuja hoitoon pääsyn parantamiseksi. Kela-korvausleikkauksen peruminen olisi nyt viisautta”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus esitti hallituksen Kela-korvausleikkauksen perumista omassa vaihtoehtobudjetissaan marraskuussa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Ennakointikamarin selvityksen mukaan Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lukumäärä jää selvästi muita maakuntia alhaisemmaksi suhteessa alueen toisen asteen tutkinnon suorittaneisiin. Ennakointikamarin selvitys tarkastelee korkeakoulujen aloituspaikkamääriä ja korkeakoulujen vetovoimaisuutta.

Helsingin seudulla toimii neljä yliopistoa ja seitsemän ammattikorkeakoulua. Vaikka aloituspaikkojen lukumääriä on viime vuosina nostettu, Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikat ja opiskelemaan valittujen opiskelijoiden määrät ovat jääneet alemmalle tasolle verrattuna muiden maakuntien korkeakouluihin. Samaan aikaan Uudenmaan osuus maan opiskeluikäisestä ja työikäisestä väestöstä on kasvanut, ja yritysten osaajapula on pahentunut voimakkaasti. 

Ennusteiden mukaan työ- ja opiskeluikäisen väestön määrä Uudellamaalla kasvaa aina 2030-luvulle asti, ja samaan aikaan alueen yrityksillä on kasvava osaajatarve, mutta maakunnan korkeakouluille myönnetyt korkeakoulujen aloituspaikat laahaavat jäljessä. Uudenmaan korkeakoulujen kova vetovoima näkyy hyvin Laurea-ammattikorkeakoulussa, johon oli kevään 2021 yhteishaussa 6,2 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Luku oli maan korkein. 

Aloituspaikkojen määrä Uudenmaan korkeakouluissa on alimitoitettu suhteessa opiskelupaikkojen kysyntään, jota indikoivat Uudenmaan 2. asteen tutkintojen korkea osuus sekä maakunnan korkeakoulujen ensisijaisten hakijoiden suuri osuus suhteessa koko maahan. Silti Uudenmaan korkeakoulujen osuus koko maan aloituspaikoista ja opiskelemaan valituista on laskenut useita prosenttiyksiköitä vuodesta 2016 vuoteen 2021. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten kynnys päästä opiskelemaan Uudenmaan korkeakouluihin on huomattavasti korkeampi kuin muun Suomen korkeakouluihin.

Tämä korkeakoulujen aloituspaikkojen alimitoitus on johtanut siihen, että Uudenmaan 2. asteen tutkinnon suorittaneiden hakemukset muun Suomen ja ulkomaisiin korkeakouluihin ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina, sen sijaan muualta Suomesta Uudellemaalle kasvu on ollut vähäistä.

Useissa korkeakouluissa on opintoaloja, joihin valittujen opiskelijoiden määrä ylittää ensisijaisten hakijoiden määrän, ja suuri osa valituista ei ota vastaan tarjottua opiskelupaikkaa.  Korkeakoulujärjestelmä on tehoton, jos siihen sisältyy pitkäaikaisesti useita opintoaloja, joissa korkeakoulujen väliset erot ovat erittäin suuria ensisijaisten hakijoiden ja opiskelijoiksi valittavien välisessä suhteessa.

Viime vuosina noin 7 500 Uudellamaalla asuvaa nuorta aloitti vuosittain opiskelun muiden maakuntien korkeakouluissa ja noin 4 000 muissa maakunnissa asuvaa Uudenmaan korkeakouluissa. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden muuttovirta suuntautuu kuitenkin muista maakunnista Uudellemaalle, jossa on eniten tarjolla korkeakoulutusta vastaavia työpaikkoja. Väestöennusteiden mukaan suurimpien kaupunkiseutujen maakuntien ulkopuolella työikäinen ja opiskeluikäisen väestön supistuminen tulee jatkumaan, ja potentiaalisten korkeakouluopiskelijoiden määrä tulee vähenemään.

Uudellamaalla tilanne on päinvastainen: työikäinen ja opiskeluikäinen väestö kasvaa ennusteiden mukaan ainakin 2030-luvun lopulle asti. Muutos vähentää erityisesti maakuntakorkeakoulujen opiskelupaikkojen kysyntää, mutta lisää edelleen Uudenmaan opiskelupaikkojen tarvetta. Työikäisen ja myös opiskeluikäisen väestön väheneminen suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella tulee siis johtamaan siihen, että korkeakoulumaakuntien välinen eriytyminen tulee jatkumaan, sillä selvityksen mukaan Uudellamaalla ja osin suurissa korkeakoulumaakunnissa omien nuorten hakemukset tulevat edelleen kasvamaan ainakin 2020-luvulla, samalla kun keskisuurissa ja pienissä korkeakoulumaakunnissa alueiden omien nuorten hakemukset maakuntien korkeakouluihin tulevat supistumaan, jolloin todellinen opiskelupaikkakysyntä tulee laskemaan.

Ennakointikamarin mukaan sekä työvoiman kysyntä että osaajapulasta raportoivien työnantajien osuus ovat Uudellamaalla palanneet ennen koronaa käynnistyneelle kasvu-uralle, eikä tilanteeseen ole nähtävissä ratkaisua ilman riittäviä panostuksia alueella tarjottavaan koulutukseen.

Uudenmaan korkeakouluihin on suunnattava lisäaloituspaikkoja. Lisäksi niiden on saatava tutkintotavoitteiden nostoa vastaavat määrärahat. Tämä on niin Uudenmaan kuin koko maan kasvun ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Vallitseva tilanne on sekä huonoa korkeakoulu- että aluepolitiikkaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

-Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi ja vastaavien korkeakoulujen määrärahojen nostamiseksi? 

Helsingissä 10.02.2022

Sari Sarkomaa kok.

Julkaistu

Eduskuntaryhmämme on huolissaan polttoaineiden hinnan ja arjen kustannusten noususta – esitämme oman korjaussarjamme.

Vaadimme hallitukselta pikaisia toimia Suomen kotitalouksien ostovoiman vahvistamiseksi.
Eduskuntaryhmämme ei ole mukana perussuomalaisten laatimassa välikysymyksessä. Yhdymme epäluottamukseen hallitusta kohtaan, mutta pidämme perussuomalaisten ratkaisuja ongelmien ratkaisemiseksi vastuuttomina ja epärealistisin kalliina.

Meillä on vastuullisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja esille nousseisiin ongelmiin. Esitämme ammattidieselin käyttöönottoa, työmatkavähennyksen laajentamista ja sähkön siirtohintojen kohtuullistamista. Haluamme myös vahvistaa kotimaisen energian tarjontaa, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Suomi tarvitsee lisää edullista ja puhdasta energiaa.

Pitkäaikainen tavoitteemme on ollut kokonaisveroasteen ja erityisesti työn verotuksen keventäminen. Kaikille tuloluokille kohdistuvat veronkevennykset parantaisivat suoraan suomalaisten ostovoimaa. Vaadimme hallitukselta  aktiivisia toimia talouskasvun vauhdittamiseen, tuottavuuden vahvistamiseen ja työllisyysasteen nostamiseen kohti pohjoismaista tasoa.

Täsmätoimemme:

1. Kattavampi työmatkavähennys tukemaan myös pitkien matkojen työssäkäyntiä.
2. Ammattidiesel-veronpalautus hillitsemään ammattiliikenteen kustannuksia.
3. Sähkön siirtohinnat kuriin lisäpaketilla.
4. Selvitetään alennettu sähkövero talvikuukausille.
5. Selvitetään keinoja taittaa polttoaineveroa alaspäin tilanteissa, joissa öljyn hinta nousee poikkeuksellisesti.
6. Lisää kotimaista energiaa – nopeampaa luvitusta ja lakien uudistaminen pienydinvoimaloita varten.
7. 800 miljoonan euron palkkaveronkevennykset ostovoiman tukemiseksi Kokoomuksen vaihtoehtobudjetin mukaisesti.

Lisäksi kannustamme ja olemme valmis osallistumaan energian hinnoitteluun laajemmin vaikuttavien toimien valmisteluun, mikä on tehtävä huolella eikä huolettomasti heitellen.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok)

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Helsingin Sanomat|Mielipide|Lukijan mielipide| 31.1. 2:00

HELSINGILLÄ on edessään vaikea työ selvitä kaupunkien ominaispiirteet sivuuttavasta aluehallintouudistuksesta. Sosiaali- ja terveystoimialan johtaja Juha Jolkkonen (HS 23.1.) nosti esille, että Helsingin valtiolta saama rahoitus sote- ja pelastuspalvelujen järjestämiseen leikkaantuu. Lisäksi yliopistollisten sairaaloiden, opetuksen ja tutkimuksen rahoitus on ratkaisematta.

Valtio leikkaa sote-palveluiden rahoittamiseksi kunnallisveron tuotosta kaksi kolmasosaa. Jäljelle jäävällä summalla Helsingin on rahoitettava kaikki menonsa.

Asiantuntijoilla on ollut erityinen huoli siitä, miten kasvavat kaupungit kykenevät rahoittamaan investoinnit ja riittääkö raha varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tarpeisiin.

Kestämätön ja keskeneräinen rahoitusmalli on ensi tilassa korjattava. Maan kasvun veturin hyytymisestä kärsisi koko Suomi.

Valuvika on myös se, että oppilas- ja opiskelijahuollon on määrä siirtyä aluehallinnon alaisuuteen. Kun johtaminen ja työn sisällön määrittely muuttuvat sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeista lähteväksi, ennaltaehkäisevät palvelut ovat vaarassa jäädä korjaavien palvelujen jalkoihin. Siirto vaarantaa oppilashuollon yhteisöllisen roolin, lasten normaalikehityksen ja oppimisen tuen. On valtava riski, että oppilashuollon voimavarat valutetaan paikkaamaan puutteellisia sote-palveluja.

Helsingin on käytettävä erityisaseman suoma mahdollisuus pitää oppilashuolto, psykologi- ja kuraattoripalvelut kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Se mahdollistaa palveluiden järjestämisen kunkin kouluyhteisön tarpeiden mukaan sekä toimivan sopimuspohjaisen oppilashuollon kouluverkkomme yksityisten ja valtion koulujen kanssa. Koronaepidemian runnoessa lasten ja nuorten arkea ennaltaehkäisevää tukea kouluissa on vahvistettava eikä vaarannettava.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok)

Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen

Julkaistu

Uusi Suomi BLOGI. Sari Sarkomaa 31.1.2022 21:49 päivitetty 31.1.2022 22:02

Tänään on julkaistu valtiovarainministeriön raportti, jossa hyvinvointialueiden tehtäviä ehdotetaan laajennettavaksi.

https://valtioneuvosto.fi/-/10623/raportti-hyvinvointialueiden-tehtavia-ehdotetaan-laajennettavaksi?fbclid=IwAR2j15MCd_A5vuHYmgn6UnsJhDCT12wN04uIdleMKm5Hg2CFsDCCUGr3sFQ

Ei ole suuri yllätys mutta erittäin huolestuttavaa! Heti aluevaalien jälkeen päästetään julki ja valloilleen kaavailut hyvinvointialueiden tehtävien laajentamisesta. Eikä tarvitse ennustajan taitoja ollenkaan arvatakseen oikein, että pian on hallituksen johdolla valmisteltu maakuntaveroesitys valtioneuvoston istunnossa?

Aluehallintouudistuksen rahoitusmalli on täysin keskeneräinen. Jopa yliopistollisten sairaaloiden rooli, tutkimuksen ja koulutuksen rahoitus ovat ratkaisematta. Useita muitakin korjauksia tarvitaan ripeästi, ettei aluehallintouudistus riko enemmän kuin rakentaa.

Helsingissä on edessä vaikea työ selvitä kaupunkien ominaispiirteet sivuuttavasta aluehallintouudistuksesta. Helsingin jatkossa valtiolta saama rahoitus sote- ja pelastuspalvelujen järjestämiseen leikkaantuu. Valtio leikkaa sote-palveluiden rahoittamiseksi kunnallisveron tuotosta kaksi kolmasosaa. Jäljelle jäävällä summalla on Helsingin rahoitettava kaikki menonsa. Asiantuntijoilla on ollut erityinen huoli siitä, miten kasvavat kaupungit kykenevät rahoittamaan investoinnit ja riittääkö raha varhaiskasvatukseen sekä koulutuksen tarpeisiin. Kestämätön ja keskeneräinen rahoitusmalli on ensi tilassa korjattava. Maan kasvun veturin hyytymisestä kärsisi koko Suomi.

Alueet ovat hyvin erilaisissa tilanteissa ja on suuri kysymys ehditäänkö eduskunnankin liian lyhyeksi havaitseman siirtymäajan puitteissa järjestämisvastuun siirto hyvinvointialueille palvelut turvaavasti tekemään. Hallitukselta on suuri virhe keskittyä  maakuntahallinnon paisuttamiseen ja maakuntaveron rakentamiseen.

Koronaepidemia on venyttänyt sote-henkilöstön jaksamisen sekä hoitojonot äärimmilleen. Kaikki energia ja voimavarat olisi suunnattava terveydenhuoltohenkilöstön tukemiseen, ihmisten palvelujen turvaamiseen ja siihen, että jonottamisen sijaan ihmiset pääsevät hoitoon.

Uusi verotuksen taso on kuin soraa lapioisi muutenkin hidastuviin maamme talouden rattaisiin.  Työn, eläkkeiden ja yrittäjän verotusta kiristävän ja talouden elpymistä jarruttavan maakuntaveron valmistelu pitää kuopata heti.