Kolumnit 2005
21.12.2005 |
Kolumni MunkinSeutu-lehdessä 9.3.2005 Turvallisuutta liikenteeseenHelsinkiläisiä syvästi järkyttänyt pikkutytön kuolemaan johtanut Huopalahdentien onnettomuus on kirkkaasti muistissa. Vahvasti on myös tallella pienten koululaisten vanhempien huoli lapsistaan. Mitä neuvoa omalle koululaiselle, kun vihreään valoonkaan ei voi luottaa? Oli välttämätöntä, että onnettomuuden jälkeen kaupunki päätti välittömästi alentaa nopeusrajoitusta Huopalahdentiellä. Samoin aloitettiin selvityksen tekeminen tien turvallisuutta parantavista toimenpiteistä kiireellisellä aikataululla. Näitä toimia oli toivottu jo pitkään. Onnettomuus ei ollut ensimmäinen tällä alueella. Nyt kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt odotetun päätöksen rakentaa Huopalahdentien ali Munkkivuoren ostoskeskuksen kohdalle kevyen liikenteen alikulku. Tunneli tulee lähelle, noin sata metriä pohjoisemmaksi risteyksestä, jossa liikenneonnettomuus tapahtui. Tuleva alikulku lisää merkittävästi Huopalahdentien turvallisuutta. Ostoskeskuksen kohdalla tien yli kuljetaan ahkerasti niin jalan kuin pyörällä. Kannatettavaa on myös se, että Ulvilantien ja Naantalintien liittymän suojateille rakennettaan keskisaarekkeet. Samoin Ulvilantien eteläreunalle tulee yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Samaan aikaan rakentamisen kanssa ajoittunee kauan odotettu Hakamäentien massiivinen remontti. Yhden maamme vilkkaimman risteysalueen liikenteen saaminen soljuvaksi on välttämätöntä. Ikävä puoli asiassa on se, että remontti tulee vaikuttamaan usean vuoden ajan seudun liikenteen sujuvuuteen. Rakennusajan liikenne on suunniteltava huolella niin, ettei lähialueiden liikenneturvallisuutta vaaranneta eikä liikennevirtoja tai ruuhkia lisätä kohtuuttomasti. Helsingin liikenteessä loukkaantuu vuosittain useita kymmeniä lapsia. Luvut kertovat valitettavasti siitä, ettei liikenneturvallisuus ole vielä sillä tasolla kuin sen pitäisi olla. Liikenneturvallisuutta on parannettu alentamalla nopeusrajoituksia ja tehostamalla niiden noudattamista rakenteellisin hidastein. Tehokkaimpia hidasteita ovat olleet töyssyt sekä korotetut suojatiet ja liittymäalueet, joita on rakennettu viimeisten vuosien aikana mittava määrä. Myös liikennevaloille vaihtoehtoiset kiertoliittymät ovat rajoittaneet tehokkaasti nopeuksia. Kaupungin liikennesuunnittelijoiden keinot liikenneturvallisuuden parantamiseksi alkavat kuitenkin pian ehtyä. Piittaamattomuus liikenteessä on kasvanut silmin nähtävästi. Ei tarvitse kuin pysähtyä hetkeksi ja katsella ympärilleen, niin huomaa päin punaista ajamisen olevan hätkähdyttävän yleistä. Monet liikennerikkeet ovat yleistyneet huolestuttavasti. Viime vuosilta on valitettavasti useita surullisia esimerkkejä tilanteista, joissa jalankulkija on joutunut auton yliajamaksi, vaikka on noudattanut liikennesääntöjä. Suojatielle astuva pieni lapsi on aivan erityisen turvaton. Merkittävä syy liikennesäännöistä piittaamattoman ajotavan lisääntymiseen on se, että kiinnijoutumisriski on hyvin pieni. Ihmisten höltyneeseen liikennekuriin luulisi osaltaan purevan automaattinen kameravalvonta. Tuoreen tiedon mukaan sisäministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö aikovat lisätä tieliikenteen kameroiden määrän 120:een vuoden 2009 loppuun mennessä, eli nelinkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Kameravalvonnan tehokkuutta ja samalla liikenneturvallisuuden vaikuttavuutta varmasti lisää myös eduskuntaan vihdoin tuleva laki, joka sallii lähettää kameravalvontaan perustuvan rikesakon ajoneuvon haltijan maksettavaksi. Liikenneturvan lisäämiseksi ei ole olemassa ihmekonsteja, mutta kaikki mahdolliset keinot on otettava käyttöön. Meistä jokainen voi aloittaa asennemuokkauksen jo tänään - itsestään ja lähipiiristään. Liikenneturvallisuusasiassa pätee vanha viisaus: Lapsille hyvä ja turvallinen kaupunki on hyvä meille kaikille.
Sari Sarkomaa (kok) |