Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, jossa kaikille koululaisille alettiin tarjota maksuton lämmin ateria. Jo 60 vuotta sitten ymmärrettiin, että jos lapsella on nälkä, ei hän myöskään jaksa oppia. Kouluruokailulla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen ruokakulttuuriin ja lasten hyvinvointiin. Tänä päivänä koulussa tarjottava lounas on osalle lapsista päivän ainoa lämmin ruoka, ja vielä useammalle päivän monipuolisin ateria. Nämä tosiasiat nostavat työn hyvän kouluruuan puolesta entistäkin tärkeämpään asemaan.

Kouluruuan laadun lisäksi pitää puhua yhtä vahvasti siitä, että ruoka on syötävä. Kouluruoka ei auta - kuten ei lääkekään - jos sitä ei ota ja syö. Vanhemmat ovat päävastuussa lastensa kasvatuksesta ja heidän vastuullaan on sanoa lapsille, että kouluruoka on syötävä ja maitoa on juotava. Koulu on kodin merkittävä kasvatuskumppani. Vanhempien kasvatusvastuun tukeminen ja terveiden elämäntapojen edistäminen ovat tärkeä osa koulun tehtävää.

Oppilaiden hyvinvoinnin ja oppimisen sekä myös kouluruuan syömisen kannalta on välttämätöntä, että yhteistyö vanhempien ja opettajien kanssa on osa jokaisen lapsen arkipäivää. Vanhempien osallisuuden vahvistaminen kouluyhteisössä edellyttää toimivaa ja oikein ajoitettua vuorovaikutusta. Hyvänä esimerkkinä järjestetään meillä Helsingissä kouluruokailtoja vanhemmille, joissa kerrotaan kouluruokailun tavoitteista ja käytännön järjestelyistä. Lisäksi vanhemmat saavat maistella erilaisia kouluruokia.

Kouluruokailu on myös opetustapahtuma. Siksi on tärkeää, että opettajat ja muu koulun henkilökunta voivat olla lasten kanssa samanaikaisesti ruokailemassa. Niin koulussa kuin kotonakin yhteinen ateria tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia hyvän ruokakulttuurin ja terveyden edistämiseksi.

Huoli lasten ja nuorten epäterveellisestä ruokavaliosta on aiheellinen. Nuorten suomalaisten ylipainoisten määrä on viimeisen 30 vuoden aikana kolminkertaistunut. Moni lapsi jättää kouluruuan syömättä tai syö vain osan ateriasta. Ateria korvataan usein epäterveellisillä välipaloilla, joita ikävä kyllä jotkut kouluista yhä edelleen tarjoavat lapsille. Herkkujen säännöllinen myynti kouluissa on kaiken järjen ja kouluruokasuositusten vastaista. Terveellinen välipala on hyvä olla pitkinä koulupäivinä tarjolla, kuten meillä Helsingissä on. Maksullinen välipala on kouluterveyskyselyn mukaan vähentänyt herkkutuotteiden nauttimista.

Ihminen, ja etenkin lapsi, on mitä syö. Mutta myös Suomi ja koko maapallomme on monin tavoin sellainen, mitä syömme. Ravinnon koko ketju muodostaa noin kolmanneksen kaikista kulutuksen ympäristövaikutuksista.

Tärkeä tavoite onkin lisätä kouluruuan valmistuksessa suomalaisia, lähellä tuotettuja raaka-aineita. Helsingissä koululaiset saavat kotimaista perunaa, mutta ikävä kyllä monissa kouluissa tarjotuista puolalaisista vakuumiperunoista on tullut herättävä symboli nurinkuriseen tilanteeseen. Ei ole kestävää, että lähialueiden ja kotimaisten perunoiden sijaan syödään kaukaa tuotuja perunoita. Työtä on vielä paljon tehtävänä sen eteen, että koululaistemme lautasille päätyisi mahdollisimman usein kotimaista lähiruokaa. Se työ kannattaa varmasti. Samalla edistämme terveyttä, kotimaista työllisyyttä sekä yrittäjyyttä ja olemme ympäristöystävällisiä.