Kolumnit 2009

21.12.2009
Palvelut paremmiksi

11.12.2009
Lisää tasa-arvoa, yrittäjiä ja työpaikkoja

2.12.2009
Vastuu lähimmäisestä kuuluu jokaiselle

23.11.2009
Nälkäinen lapsi ei opi

6.11.2009
Parempaa Munkinseutua rakentamassa

30.9.2009
Arvovalintoja perheiden parhaaksi

28.09.2009
Keskustan perheveromalli menee metsään

25.9.2009
Työn ja yrittämisen oltava aina kannattavaa

24.09.2009
Mukavia uutisia munkinseutulaisille

21.9.2009
Lisää tasa-arvoa työelämään, naisyrittäjiä ja työpaikkoja

17.8.2009
Järjestöjen lastenhoitoavun alasajo pysäytettävä

5.8.2009
Itämerta ei pelasteta vapaaehtoisuudella

15.6.2009
Itämerellä on vielä mahdollisuus

1.6.2009
Lisää työpaikkoja, yrittäjiä ja tasa-arvoa

31.5.2009
Niin ihana, mutta likainen Itämeri

17.5.2009
Suomen rokoteohjelma on vanhentunut

13.5.2009
Olipa kerran saimaannorppa

8.4.2009
Kela-korvaus edistää terveyttä

31.3.2009
Lapset ja nuoret liikkumaan

18.3.2009
Alueellistamisesta ja puistokadun kohentamisesta

20.2.2009
Lasten liikkumattomuus tikittävä aikapommi

4.2.2009
Kyllä valoille ja ei kelluvalle golfradalle

26.1.2009
Pääkaupunki on edelleen viisas innovaatio

21.1.2009
Taantuman ja melun torjuntaa

16.1.2009
Suuret opetusryhmät kuriin


Kolumnit 2008


Haagalainen  31.3.2009

Lapset ja nuoret liikkumaan

Enemmistö suomalaislapsista liikkuu tällä hetkellä terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta aivan liian vähän. Liikkumattomuuden taustalla on monet muutokset yhteiskunnassamme ja elintavoissamme. Tämä on johtanut nuorten suomalaisten ylipainoisten määrän kolminkertaistumiseen viimeisen 30 vuoden aikana. Jopa neljänneksen 7-18 -vuotiaista arvioidaan olevan ylipainoisia tai lihavia.

Vaikka maailma on muuttunut, on liikunta edelleen aivan olennaisen tärkeää lapsen kasvulle, kehitykselle sekä terveydelle. Liikunnallisista harrastuksia huolimatta, voi lapsen päivittäinen liikunta jäädä liian vähäiseksi, ellei siihen erityisesti kiinnitetä huomiota. Tähän vakavaan tosi-asiaan on meidän aikuisten herättävä.

Viime vuonna valmistuneiden Nuoren Suomen kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7-18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Myös ruutuaikaa viihdemedian ääressä tulee rajoittaa korkeintaan kahteen tuntiin päivässä. Jotta liikuntatottumuksia saadaan muutettua, on lapsen koko lähiyhteisön oltava liikuntatalkoissa mukana.

Perheiden jokapäiväisen elämän kannalta on tärkeää, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus ulkoleikkiin ja liikkumiseen lähellä kotia. Kaupunkia tulee rakentaa niin, että lähiympäristöt ovat turvallisia ja houkuttelevat liikkumaan. Hyvä kaupunki lapselle on hyvä ympäristö meille kaikille.

Koulu on tehokkain keino tavoittaa koko ikäluokka ja etenkin ne lapset ja perheet, jotka liikkuvat vähiten ja joille liikunta on kaikkein välttämättömintä. Liikuntatuntien lisääminen seuraavan tunti-jaon yhteydessä onkin perusteltua. Kouluja ja oppilaitoksia on myös kannustettava kehittämään liikunnan opetusta. Koulupäivän aikana tapahtuvaa liikuntaa on mahdollista lisätä varsin pienin teoin. Hyvä esimerkki on yhden pidemmän liikunnallisen välitunnin pitäminen.

Vahvin vastuu lasten ja nuorten kasvatuksesta ja terveydestä on vanhemmilla. Heidän oma esimerkkinsä ja kiinnostuksensa lasten liikuntaan ovat avainasemassa ja korvaamaton liikunnallisen elämäntavan ja liikunnan ilon löytämisessä.

Lasten ja nuorten liikkeelle saamiseen tarvitaan yhteiset talkoot. Vanhempien, koulun ja päivä-hoidon sekä iltapäivähoidon lisäksi mukaan tarvitaan kaikki lasten kanssa tekemisissä olevat tahot, kuten neuvolat, kouluterveydenhoito, järjestöt ja seurakunnat.
 

 

Sari Sarkomaa (kok)

Kansanedustaja
Kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi