Kolumnit 2009
21.12.2009
Palvelut paremmiksi
11.12.2009
Lisää tasa-arvoa, yrittäjiä
ja työpaikkoja
2.12.2009
Vastuu lähimmäisestä kuuluu jokaiselle
23.11.2009
Nälkäinen lapsi ei opi
6.11.2009
Parempaa Munkinseutua rakentamassa
30.9.2009
Arvovalintoja perheiden
parhaaksi
28.09.2009
Keskustan perheveromalli menee
metsään
25.9.2009
Työn ja yrittämisen oltava aina kannattavaa
24.09.2009
Mukavia uutisia munkinseutulaisille
21.9.2009
Lisää tasa-arvoa työelämään, naisyrittäjiä
ja työpaikkoja
17.8.2009
Järjestöjen lastenhoitoavun alasajo
pysäytettävä
5.8.2009
Itämerta
ei pelasteta vapaaehtoisuudella
15.6.2009
Itämerellä on vielä
mahdollisuus
1.6.2009
Lisää työpaikkoja, yrittäjiä ja
tasa-arvoa
31.5.2009
Niin ihana, mutta likainen Itämeri
17.5.2009
Suomen rokoteohjelma on vanhentunut
13.5.2009
Olipa kerran saimaannorppa
8.4.2009
Kela-korvaus edistää terveyttä
31.3.2009
Lapset ja nuoret liikkumaan
18.3.2009
Alueellistamisesta ja puistokadun
kohentamisesta
20.2.2009
Lasten liikkumattomuus tikittävä aikapommi
4.2.2009
Kyllä valoille ja ei
kelluvalle golfradalle
26.1.2009
Pääkaupunki on edelleen viisas innovaatio
21.1.2009
Taantuman ja melun torjuntaa
16.1.2009
Suuret opetusryhmät kuriin
Kolumnit 2008
|
Haagalainen
31.3.2009 Lapset ja nuoret liikkumaan
Enemmistö suomalaislapsista liikkuu tällä hetkellä
terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta aivan liian vähän. Liikkumattomuuden
taustalla on monet muutokset yhteiskunnassamme ja elintavoissamme. Tämä on
johtanut nuorten suomalaisten ylipainoisten määrän kolminkertaistumiseen
viimeisen 30 vuoden aikana. Jopa neljänneksen 7-18 -vuotiaista arvioidaan olevan
ylipainoisia tai lihavia.
Vaikka maailma on muuttunut, on liikunta edelleen aivan olennaisen tärkeää
lapsen kasvulle, kehitykselle sekä terveydelle. Liikunnallisista harrastuksia
huolimatta, voi lapsen päivittäinen liikunta jäädä liian vähäiseksi, ellei
siihen erityisesti kiinnitetä huomiota. Tähän vakavaan tosi-asiaan on meidän
aikuisten herättävä.
Viime vuonna valmistuneiden Nuoren Suomen kouluikäisten liikuntasuositusten
mukaan kaikkien 7-18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä
monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia
istumisjaksoja tulee välttää. Myös ruutuaikaa viihdemedian ääressä tulee
rajoittaa korkeintaan kahteen tuntiin päivässä. Jotta liikuntatottumuksia
saadaan muutettua, on lapsen koko lähiyhteisön oltava liikuntatalkoissa mukana.
Perheiden jokapäiväisen elämän kannalta on tärkeää, että lapsilla ja nuorilla on
mahdollisuus ulkoleikkiin ja liikkumiseen lähellä kotia. Kaupunkia tulee
rakentaa niin, että lähiympäristöt ovat turvallisia ja houkuttelevat liikkumaan.
Hyvä kaupunki lapselle on hyvä ympäristö meille kaikille.
Koulu on tehokkain keino tavoittaa koko ikäluokka ja etenkin ne lapset ja
perheet, jotka liikkuvat vähiten ja joille liikunta on kaikkein
välttämättömintä. Liikuntatuntien lisääminen seuraavan tunti-jaon yhteydessä
onkin perusteltua. Kouluja ja oppilaitoksia on myös kannustettava kehittämään
liikunnan opetusta. Koulupäivän aikana tapahtuvaa liikuntaa on mahdollista
lisätä varsin pienin teoin. Hyvä esimerkki on yhden pidemmän liikunnallisen
välitunnin pitäminen.
Vahvin vastuu lasten ja nuorten kasvatuksesta ja terveydestä on vanhemmilla.
Heidän oma esimerkkinsä ja kiinnostuksensa lasten liikuntaan ovat avainasemassa
ja korvaamaton liikunnallisen elämäntavan ja liikunnan ilon löytämisessä.
Lasten ja nuorten liikkeelle saamiseen tarvitaan yhteiset talkoot. Vanhempien,
koulun ja päivä-hoidon sekä iltapäivähoidon lisäksi mukaan tarvitaan kaikki
lasten kanssa tekemisissä olevat tahot, kuten neuvolat, kouluterveydenhoito,
järjestöt ja seurakunnat.
Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi
|