Meri, saaristo ja rannat arvokkaine luontokohteineen ovat erityisesti meidän helsinkiläisten rikkaus ja rakkaus. Tulevaisuutemme ja hyvinvointimme ovat sidoksissa Itämeren tilaan. Purjehtijana voin sanoa, että merielämykset eivät aina ole rentouttavia. Surullisen usein ikävä ja pahimmillaan myrkyllinen sinilevä pilaa koko meriympäristön. Levän lisäksi merellä törmää mitä käsittämättömimpiin jätteisiin ja öljypäästöihin.
Viime kesälomalla perheemme purjehduksen kohokohta piti olla lempisatamaamme Nynänshamniin saapuminen. Järkytykseksemme kuitenkin haiseva sinilevä oli valloittanut koko sataman. Silloin 9 -vuotias poikani sanoi: "Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä." Aluksi kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä hymyilyttivät. Oli vaikea lapselle selittää, että meri on yhteinen ja sitä ei ole pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä.
Ponnisteluistamme huolimatta Itämeri on edelleen maailman saastunein merialue. Ilman nopeaa tehoelvytystä Itämeri kuolee. Pahimpana Itämeren uhkana on rehevöityminen ja sisäinen kuormitus. Kaikeksi kamaluudeksi ilmastonmuutos vauhdittaa tätä noidankehää. Radikaalit päästövähennykset ovat välttämättömiä.
Maatalouden osuus koko Itämeren kuormituksestamme on merkittävin. Maatalouden ympäristötuki on viipymättä uudistettava niin, että se kannustaa tehokkaasti ympäristöystävällisiin viljelykeinoihin. Keinovalikoimassa tarvitaan myös aivan uudenlaista ajattelua, kuten ravinnepäästökauppaa, jolla kanavoitaisiin viljelijöiden toimet vesistöjen hyväksi ja puhtaudesta palkittaisiin.
Viljelijän on halutessaan voitava valita selvästi nykyistä minimitasoa ympäristöystävällisempi tuotantotapa. Näin saisimme markkinoille Itämeren kannalta ympäristöystävällisesti tuotettuja tuotteita ja kaupan sekä kuluttajat mukaan pelastamaan Itämertamme. Itämeren pelastamistalkoisiin tarvitaan kaikki Itämeren rantavaltiot ja koko EU, yhdyskunnat, elinkeinoelämä, tutkijat, teollisuus, maatalous. Ihan meistä jokainen.
Jokamiehen ja -naisen teot ovat välttämättömiä Itämeren ja muiden vesistöjemme tilan kohentamisessa. Ihana tosiasia on se, että useimmat teot joilla suojelemme Itämerta hidastavat myös ilmastonmuutosta. Ne ovat usein myös tekoja, jotka ovat muutenkin fiksuja tehdä. Tapoja on lukemattomia. Hyvä tapa edistää puhtaampia vesistöjä on suosia joukkoliikennettä. Arjen ympäristöteot ovat parasta ympäristöpolitiikkaa. Pienistä puroista tulee isoja virtoja ja lopulta valtameriä. Ympäristöstämme huolehtiminen on niin iso ja elintärkeä haaste, että siihen tarvitaan meitä kaikkia.
Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi