Kolumnit 2010

Terveyspalveluiden laadun ja kustannustehokkuuden kannalta on vakavaa, että terveydenhuollon tietojärjestelmien sekä sähköisten palveluiden kehittäminen on edennyt hitaasti. Suomi alkaa olla monilta osin kehityksen jälkijunassa. Eduskunnan tarkastusvaliokunta onkin aivan oikein edellyttänyt, että pikaisesti selvitetään syyt terveydenhuollon tietojärjestelmien viivästymiselle. Samanaikaisesti on myös esitettävä uskottavat keinot sekä aikataulut tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseksi. Tietojärjestelmien yhteensopimattomuuksilla, huonosti toimivalla ja kalliilla tietotekniikalla on heikentävä vaikutus kansalaisten saamaan palvelun laatuun.

 

Erityisen ikävää on sähköisen reseptin käyttöönoton viivästyminen. Vasta nyt muutamilla alueilla ollaan etenemässä kokeiluvaiheeseen. Sähköinen resepti on mittava mahdollisuus vähentää lääkemääräyksissä ja lääkityksessä tapahtuvia virheitä, ja siten parantaa potilaiden hoitoa sekä sen turvallisuutta. Etenkin ikäihmisten kohdalla virhe lääkityksessä voi olla erityisen kohtalokas. Lääkehoidon laatua lisäävä ja jo toistakymmentä vuotta valmisteilla ollut sähköinen resepti on saatava vakiintuneeksi käytännöksi ja mahdollisimman pian.

 

Lääkehoito on keskeisiä hoitokeinoja nykylääketieteessä ja sen merkitys kasvaa ihmisten terveyden ja toimintakyvyn kannalta jatkuvasti. Monia perusasioita pidetään helposti itsestään selvyytenä, kuten turvallinen lääkehoito ja lääkkeiden saatavuus. Suomessa on kiirehdittävä niitä toimia, joilla aikaansaadaan potilaan terveydentilan ja lääkityksen säännöllinen arviointi. Tämä on erityisen tärkeää ikäihmisten lääkityksessä. Samoin reseptien uusimiskäytännöt on uudistettava tarkoituksenmukaisiksi. Sähköinen resepti antaa tähän työhön paljon uusia mahdollisuuksia.

 

Lääkehoidon onnistumiseen vaikuttaa keskeisesti se, että lääkkeitä käytetään oikein. Lääkkeitä on käytettävä niin paljon ja niin pitkään kuin se lääketieteellisesti on perusteltua, mutta lääkkeitä ei pidä käyttää turhaan. Valitettavan monet potilaista käyttävät tietämättään lääkkeitään väärin. Tavoitteena on päästä pois alilääkityksen, päällekkäisten ja liian isojen lääkeannostusten aiheuttamista toimintakyvyn ja hyvinvoinnin heikkenemisistä. Koko väestön tarkoituksenmukaisessa lääkehoidossa ja lääkekustannusten kontrolloimisessa olennaisia ovat tietenkin oikeat hoitokäytännöt ja terveydenhuollon ammattilaisten hyvä ammattitaito. Turvallisen ja asiantuntevan apteekkipalvelun takaaminen on yhtä lailla merkittävä osa terveydenhuoltomme kehittämistä. Tärkeää on myös hyödyntää ammattiapteekkejamme nykyistä enemmän koko väestön terveyden edistämisessä.

 

 

Sari Sarkomaa (kok)

 

Kansanedustaja

Kaupunginvaltuutettu

www.sarisarkomaa.fi