Ikäihmisten palvelut on keskeinen
painopiste Helsingin kehittämisessä. Me elämme entistä pidempään, jos
olemme onnekkaita. Kun ikäihmisiä on enemmän, on myös palveluja ja koko
kaupunkia kehitettävä sen mukaisesti. Tavoite on, että Helsinki on hyvä
paikka asua ja elää kaikenikäisille.
Monia asioita säädetään lailla aina
päivähoidosta yliopistoihin, mutta vanhustenhuollosta ei ole
kokonaisvaltaista lakia. Tällä hetkellä valtiovalta ohjaa
vanhuspalveluja vain laatusuosituksilla. Vanhustenhoidon ja hoitolaitosten laadun
taso vaihtelee paikkakunnittain, alueittain ja laitoskohtaisesti. Osassa
Suomen kunnista noudatetaan annettuja vanhuspalveluiden
laatusuosituksia, mutta osassa puutteet ovat ilmeiset. Helsingissä
teemme työtä sen eteen, että vanhustenhuollon laatukriteerit
toteutuisivat jokaisen palvelua ja tukea tarvitsevan kohdalla.
On ilmiselvää, että vanhuspalvelujen
turvaaminen ei onnistu pelkillä laatusuosituksilla. Suomeen tarvitaan
vanhuspalvelulaki, jossa on määritelty hyvän vanhustenhoidon
vähimmäistavoitteet. Uusi laki on valmisteltava viipymättä, jotta se
saadaan mahdollisimman pian eduskunnan käsittelyyn ja käyttöön
ikäihmisten palveluiden kehittämistä vauhdittamaan. Uuteen lakiin on
nostettava laatusuositusten keskeiset asiat ja koottava eri laeissa
olevat ikäihmisten palveluita koskevat säädökset. Laissa on myös luotava
valvontaviranomaisille edellytykset vanhuspalvelujen laadun valvonnalle.
Lainsäädännöllä on vahvistettava ikäihmisten asemaa ja
itsemääräämisoikeutta.
Yksin uusi laki ei turvaa ikäihmisten
palveluiden laatua, mutta se on kuitenkin hyvä perusta oikeudenmukaisten
ja toimivien vanhuspalveluiden varmistamiseksi. Uuden lain säätämisen
lisäksi tarvitaan myös useita muita muutoksia. Erityisesti yleisen
asenneilmapiirin on muututtava vanhusmyönteisemmäksi. Samoin julkisen
sektorin, järjestöjen ja yksityisen sektorin yhteistyötä on lisättävä.
Erityinen vahvuutemme on hyvin koulutettu ja motivoitunut
hoitohenkilökunta, joka tekee raskasta ja arvokasta työtä.
Helsingissä palvelurakenne on muuhun
maahan ja pohjoismaihin verrattuna laitosvaltainen. Tutkimusten mukaan
valtaosa helsinkiläisistä vanhuksista haluaa asua kotonaan. Sairaala ei
saisi olla kenenkään koti. Monipuolisia vanhustenhuollon keskuksia
rakennetaan parhaillaan. Tavoitteenamme on, että näissä
keskuksissa palveluja saataisiin ikäihmisten oman tarpeen mukaan niin,
että heidän ei tarvitsisi sitten toimintakyvyn muuttuessa muuttaa
paikasta toiseen.
Vanhuspalveluiden kehittämisen
päälinjoina on oltava kotihoidon ensisijaisuus ja ikääntyneiden
toimintakyvyn edistäminen. Ikäihmisten
pitää voida asua ja elää Helsingissä
turvallisesti niin, että he ovat elämässä mukana ja nauttivat siitä.
Yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puute
ovat vähintään yhtä suuria ongelmia kuin palveluiden saavutettavuus.
Laitoshoidossa lääkkeellä ei voi korvata hoitajaa, eivätkä hoitajat ole
pelkkiä käsipareja. Jo pelkkä läsnäolo ja seurustelu ovat tehokkaita
hyvinvoinnin edistäjiä. Kaikkea vastuuta ja välittämistä ei voi sysätä
yhteiskunnan harteille. Vastuu lähimmäisistä huolehtimisesta kuuluu
meille jokaiselle.
Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi
