Kolumnit 2008

Kirjoitus Turun Sanomissa 7.5.2008

Peruskoulu entistä paremmaksi

Perusopetuksen laadun parantaminen on hallituksen kärkihankkeita. Olemme käynnistäneet vaalikauden mittaisen Perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelman, johon neljän vuoden aikana suunnataan yhteensä 80 miljoonaa euroa.

POP-ohjelman kehityskohteita ovat oppilaanohjaus ja erityisopetus, liian suuriin ryhmäkokoihin puuttuminen, kerhotoiminnan vahvistamisen sekä opettajien täydennyskoulutus. Lisäksi perusopetuksen laadun kehittämistoimilla voidaan kouluissa keskittyä entistä enemmän niiden perustehtävään: korkeatasoiseen opetukseen ja monipuolisten tietojen, taitojen ja valmiuksien oppimiseen ja opettamiseen.

POP-ohjelma etenee

Ensimmäiset päätökset lisämäärärahoista on jo tehty. Tänä vuonna laadun kehittämisen painopisteinä ovat tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus ja oppilaanohjaus sekä koulujen kerhotoiminta. Yhteensä näihin kohteisiin suunnataan 18 miljoonaa euroa.

Tänä vuonna yli 230 kuntaa sai avustusta erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien kehittämiseen. Tavoitteena on, että kunnat kehittävät opetusta siten, että painopistettä siirretään oppilaalle annettavaan ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen, opetusmenetelmien kehittämiseen, kuntien hallinnollisten käytänteiden yhdenmukaistamiseen ja eri hallintokuntien yhteistyön tiivistämiseen.

Valtion erityisavustusta oppilaanohjauksen kehittämiseen saa puolestaan lähes 140 kuntaa tai yksityistä koulutuksenjärjestäjää. Perusopetusikäisten oppilaanohjauksen kehittämistoimilla tehostetaan oppilaanohjausta sekä jatko-opintoihin, työhön ja ammatteihin perehtymistä. On tärkeää antaa nuorille asianmukaista tietoa jatko-opinnoista, jotta heidän tulevaisuudensuunnitelmansa ja valintansa eivät perustuisi pelkkiin mielikuviin.

POP-ohjelman uusimpana kohteena on koulujen kerhotoiminnan kehittäminen. Kerhotoiminnan elvyttämiseksi suuntaamme tänä vuonna noin 6 miljoonaa euroa. Jokaisella lapsella on oikeus vähintään yhteen harrastukseen läpi koko perusopetuksen.

Koulujen kerhotoiminta on hyvä keino tavoittaa erityisesti lapsia ja nuoria, joilla ei esimerkiksi perheen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti.

Koulujen kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena tällä hallituskaudella on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka myös vakiintuisi osaksi lapsen ja nuoren ohjattua iltapäivää. Erityinen tavoite on saada lisää liikunnallisia kerhoja lasten liikunnan edistämiseksi.

Liian suuret ryhmäkoot kuriin

Ryhmäkoko on yksi aivan keskeisesti koulutuksen laatuun vaikuttava seikka. Ryhmäkokojen pienentämisen osalta hallituksen viesti on selkeä: ylisuuriin opetusryhmiin on puututtava. Tämän vuoksi olen aloittanut valtakunnallisen, systemaattisen tiedonkeruun Suomen koulujen luokkakoista, sillä aikaisemmin vastaavaa tilastoa ei ole ollut saatavilla. Selvitys valmistuu ensi syksynä.

Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityishuomiota ja tukea monipuolisesti lahjakkuutta. Pienessä opetusryhmässä on myös helpompi puuttua esimerkiksi kiusaamiseen. Olla läsnä lasten arjessa ilossa ja murheessa.

Ryhmäkoko on kuitenkin vain yksi koulutuksen laatuun vaikuttava tekijä. Tiukkaa säädöstä ryhmäkoosta on kuitenkin mahdotonta määritellä, tästä tuntuu vallitsevan yksimielisyys niin koulutuksen järjestäjien kuin OAJ:n kesken, sillä tilanteet vaihtelevat, koulut ja ryhmät ovat hyvin erilaisia. Valtakunnallisesta maksimikoosta voisi lisäksi helposti tulla valtakunnallinen minimi.

Laatukriteerit perusopetukseen

Osana POP-ohjelmaa olenkin käynnistänyt myös perusopetuksen laatukriteereiden valmistelun. Kansallisten laatukriteereiden tavoitteena on opetuksen korkean laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaamisen sekä opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä, etnisestä taustasta ja taloudellisesta asemasta riippumatta.

Meidän aikuisten tehtävä on varmistaa se, että jokaisessa Suomen koulussa oppimisen edellytykset ovat kunnossa. Aivan jokaisella koululaisella on oikeus laadukkaaseen opetukseen ja koulussa viihtymiseen. Tämän työn tueksi odotan työryhmältä ehdotuksia perusopetuksen laatukriteereiksi huhtikuun 2009 loppuun mennessä.

Laatukriteereiden ohjausryhmässä on laaja edustus toimialalta, mukana on niin opettajien, koulutuksen järjestäjien kuin vanhempien edustajia.

Opettajien ammattiosaamista vahvistettava

Opetuksen laadun tai koulutusjärjestelmän kehittäminen ei ole mahdollista ilman korkeatasoista opetushenkilöstöä. Opettajuuden vaaliminen onkin yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Maailman parhaimmat koulut ovat vain maailman parhaiden opettajien ansiota.

Perusopetuksen laadun parantamisen lisäksi opettajuuden vaaliminen on yksi POP-ohjelman painopistealueista. Säädämme koulutuksen järjestäjille velvoitteen huolehtia opettajien täydennyskoulutuksesta. Mikä sen tärkeämpää kuin se, että opettajat voivat täydentää osaamistaan.

Opettajien ammattiosaamisen vahvistaminen on elintärkeää, jotta osaamistaso säilyy korkeana myös jatkossa. Tehtävä lakiuudistus valmistellaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja työmarkkinaosapuolten kanssa.

Työn tueksi olen asettanut tammikuussa opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan, jonka jäsenet edustavat opetusalan viranomaisia ja järjestöjä, ammattijärjestöjä, kunta-alaa, läänejä ja yliopistoja.

OAJ:n tiedot siitä, että yhä useampi pätevä ja kokenut opettaja siirtyy pois opetustehtävistä, ovat erittäin huolestuttavia. Valtakunnallisesti noin joka viides opettaja jättää koulutyön muutaman vuoden kuluttua valmistumisestaan ja pääkaupunkiseudulla näin tekee peräti joka kolmas.

Opettajan työn on pysyttävä houkuttelevana, vetovoimaisena ja mielekkäänä. Täydennyskoulutuksen saatavuus on vain yksi työolosuhteisiin vaikuttava tekijä. Haluan myös kannustaa kuntia olemaan esimerkillisiä työnantajia. Opettajien pätkätyösuhteista on päästävä kaikissa kunnissa eroon.

Aikuisten aikaa lapsille

Oppilaan hyvinvointi on ydin, jonka varaan kasvatus, opetus ja myöhempi elämä rakentuu. Tämä on kiistattomasti todistettu niin lukemattomissa tutkimuksissa kuin testattu koulujen arjessa. Opetusministeriön toimissa korostuvat ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen.

Yhtä lailla on muistettava se, ettei lasten ja nuorten hyvinvoinnista voida puhua ilman, että puhutaan vanhemmista. He ovat vahvimmat vaikuttajat ja vastuunkantajat lasten elämästä.

Koululaisten hyvinvointiin vaikuttavat keskeisesti yksinkertaiset ja ajattomat perusseikat, kuten aikuisten aika ja vuorovaikutus. Myös tulevaisuudessa nämä perusseikat ovat lapsen kasvun perusta, eikä niitä voida korvata uusilla innovaatioilla.

Parasta oppilaiden hyvinvoinnista huolehtimista on aito välittäminen ja huolenpito. Arkisen koulutyön puitteissa on tärkeää antaa aikaa kuuntelemiselle, vuorovaikutukselle, ilolle ja myönteiselle palautteelle.

Sari Sarkomaa

Opetusministeri (kok)
Kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.net