Keskustelu siitä, onko ilmastonmuutos tosiasia vai ei, on historiaa.
Ilmastonmuutos ei ole myöskään pelkkä tulevaisuuskysymys, vaan ilmastonmuutoksen
seuraukset ovat nähtävissä tänä päivänä. Mannerjäätiköt ovat alkaneet
sulaa ja meillä kasvukausi on muutamassa kymmenessä vuodessa pidentynyt
kymmenellä päivällä. Ilmastonmuutosta on torjuttava nyt.
Ilmastonmuutoksen seurauksiin ja mittakaavaan voimme itse vaikuttaa.
Ei ole olemassa yhtä yksittäistä keinoa, jolla ilmastonmuutosta torjutaan, vaan
tarvitaan monia keinoja. Kokoomukselle tärkeitä ovat puhtaus, uusiutuvuus,
säästäminen ja kierrätys. Meidän on löydettävä kestävät tavat asua, elää,
liikkua ja tehdä työtä.
Vastuu ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta kuuluu meille kaikille. Tätä vastuuta
ei voi ulkoistaa. Aikaa ei ole hukattavaksi. Vanhasen hallituksen kausi on ollut
hukattujen mahdollisuuksien kausi ilmaston kannalta. Ilmastoteot ovat olleet
lähes olemattomia.
Kokoomuksen puoluevaltuusto edellytti, että kokoomuksen näkemykset ympäristön ja
ilmaston pelastamiseksi kootaan yhdeksi kannanotoksi. Ilmastokysymykset ovat
olleet keskeisesti kokoomuksen oppositiopolitiikan agendalla.
Kokoomus teki ilmastopolitiikasta välikysymyksen. Ei vain kokoomus, vaan koko
eduskunta on peräänkuuluttanut hallitukselta ilmastopoliittisia toimia torson
energia- ja ilmastostrategian käsittelyn yhteydessä.
Viesti on selvä: ilmastopolitiikassa on nyt ryhdistäytymisen aika.
***
EU:n on oltava esimerkillinen suunnannäyttäjä ilmastoasioissa, mutta yhtälailla
aktiivinen toimija globaalin ilmastopolitiikan aikaansaamiseksi. Molemmilla
saroilla on edettävä.
Suomen osuus maailman päästöistä on 0,3 prosenttia ja EU:n osuus puolestaan alle
15 prosenttia. Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole mahdollista yksin EU:n eikä
edes kaikkien teollisuusmaiden voimin. Meidän on löydettävä reilut tavat saada
kehittyvät maat mukaan ilmastotalkoisiin. Kehitysmaiden päästöt ovat jo nyt
suuremmat kuin teollisuusmaiden päästöt
Olennaista ilmastopolitiikassa on se, että puhtaudesta palkitaan ja päästäjä
maksaa, eikä päinvastoin.
Globaali ilmastopolitiikka polkee paikallaan. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ei
onnistuta, ellei sitä aidosti nosteta kansainvälisen politiikan kärkiaiheeksi.
Globaalin ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi neuvottelut on siirrettävä
virkamiehiltä ja ympäristöministereiltä valtionpäämiestasolle.
***
Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat rankimmin kaikkein köyhimpiin
alueisiin ja niiden asukkaisiin.
Kehitysyhteistyön määrärahojen kasvattaminen on tärkeää, koska niitä on myös
voitava kohdentaa kehitysmaissa ilmastonmuutoksen varautumiseen ja ympäristön
tilaa parantaviin toimiin. Suomen on tosissaan pyrittävä saavuttamaan 0,7
prosentin taso ensi vaalikauden loppuun eli vuoteen 2011 mennessä.
***
Suomen on oltava olla edelläkävijä ja tiennäyttäjä EU:ssa ja siten koko
maailmassa ilmastoteknologian kehittämisessä ja tuotteistamisessa sekä
energiatehokkuuden lisäämisessä ja energian säästössä.
Suomessa tarvitaan pitkäjänteistä panostamista osaamiseen, teknologiaan ja
innovaatioihin. Ratkaisevaa on se, miten ja kuinka pian uusi parempi teknologia
saadaan käyttöön. Tarvitaan sekä teknologiatyöntöä että markkinavetoa.
***
Seuraavan hallituksen on
yksiselitteisesti näytettävä vihreää valoa uusiutuvalle energialle, vesivoiman
ja ydinvoiman lisärakentamiselle sekä tavoitteelle jatkaa johtavana
bioenergiamaana. Näistä keinoista riittää sähköntuotannon turvaamisen ohella
täsmälääkkeitä ilmastonmuutoksen torjuntaan, kotimaisuusasteen ja
huoltovarmuuden lisäämiseen sekä venäjäriippuvuuden vähentämiseen.
***
Jätteen energiasisällön nykyistä
tehokkaampi hyödyntäminen on myönteinen asia niin energiantuotannon kuin
ympäristönkin kannalta.
Jätteenpolton lisäämisen ohella on huolehdittava edelleen jätteiden kierrätyksen
kehittämisestä. Tämä ei ole jokotai-kysymys, vaan sekä että. Jotta uudet
jätteenpolttohankkeet voisivat toteutua, on lupakäsittelyä ja valitusprosesseja
nopeutettava.
Ensisijainen tavoite on luonnollisesti jätteen määrän vähentäminen. Tämä
edellyttää monia toimia, mutta myös muutoksia kulutustottumuksiin.
***
Suomen tavoitteena on oltava EU:n
puhtain ja toimivin joukkoliikenne. Joukkoliikenteen edistäminen on hyvä
esimerkki siitä, miten pienellä voidaan saada suurta aikaiseksi
ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Arjen pitää tarjota mahdollisuuksia helpoille ympäristöteoille, joukkoliikenne
on tästä yksi esimerkki.
Joukkoliikennepalveluiden saatavuutta on parannettava kaavoituksella ja
liikennejärjestelyillä. Erityisesti raideliikennettä on kehitettävä nykyisestä,
ja siihen tarvitaan myös valtiovallan erityistoimenpiteitä.
Ympäristön kannalta on ollut järjetöntä, että hallitus ei ole toteuttanut
eduskunnan yksimielistä kantaa edistää Helsingin ja muiden suurten kaupunkien
joukkoliikennettä - edes talouden vahvan noususuhdanteen aikana. Tämä on
esimerkki siitä, että ilmastonmuutosta ei oteta tosissaan - kun edes näitä
pieniä, helposti toteutettavia asioita ei ole saatu aikaiseksi.
On jo korkea aika, että tähän tulee muutos.
Nimenomaan suurissa kaupungeissa on huomattavimmat mahdollisuudet kasvattaa
joukkoliikenteellä matkustamista, ja siten vähentää päästöjä. Liikenne on
pääkaupunkiseudulla ainoa sektori, jossa kokonaispäästöt asukasta kohdin
kasvavat, ellei ryhdytä tehokkaisiin toimiin.
Tulevan hallituksen on ehdottomasti sitouduttava suurten kaupunkien
joukkoliikenteen tukemiseen, vähintään 25 miljoonalla eurolla vuosittain.
Liikenteen päästöjen vähentämiseksi kokoomus haluaa uudistaa ajoneuvokantaamme
ympäristöystävällisemmäksi ja turvallisemmaksi. Ikävä kyllä tätä
verouudistustakaan ei ole tämän hallituksen aikana saatu aikaiseksi.
***
Tällä hetkellä maamme
pientaloista noin 40 % lämpenee sähköllä. Rakennusten lämmitys aiheuttaa
Suomessa noin 30 % hiilidioksidipäästöistä. Kylmässä pohjolassa on tärkeää, että
asuminen saadaan ekologiseksi. Suomen tavoitteena on oltava maailman
energiataloudellisimmat kodit ja rakennukset.
Myös kansalaisten jokapäiväisten energiansäästökohteiden löytymistä on tuettava.
Pienillä teoilla saadaan aikaan isoja asioita: vain esimerkiksi huonelämpötilaa
laskemalla kahdella asteella säästyy lämmitysenergiaa 10 prosenttia.
Teollisuutta ja kuntia on kannustettava tekemään nykyistä enemmän vapaaehtoisia
energiansäästösopimuksia.
***
Seuraavat 50 vuotta ilmasto
muuttuu, vaikka kaikki päästöt loppuisivat heti. Valloille päässyt
ilmastonmuutos ruokkii itse itseään. On arvioitu, että vasta vuoden 2050 jälkeen
nykyiset ja tulevat päästövähennykset vaikuttavat ilmastonmuutoksen vauhtiin.
Toimilla päästöjen vähentämiseksi on kiire, muutoin hidastamisvaikutukset
siirtyvät vieläkin pidemmälle tulevaisuuteen.
Vaikka päätavoitteenamme on hidastaa ilmastonmuutosta, on samalla sopeuduttava
ja varauduttava entistä paremmin kohtaamaan sen aiheuttamat muutokset.
Kansallisia valmiuksiamme ja sopeutumiskykyä on kasvatettava riittävän ajoissa.
Maamme kaupunkien ja kuntien on laadittava omat ilmastonmuutoksen torjunta- ja
varautumisstrategiansa. Jos ilmastonmuutoksen torjunta ei etene
paikallistasolla, ei sen voi edellyttää etenevän muillakaan tasoilla.
Tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja ennen kaikkea
sopeutumistoimista tarvitaan vielä lisää, jotta osaisimme valita oikeat ja ennen
kaikkea kaikkein tehokkaimmat keinot. Varsinkin kustannuksista puhuttaessa on
laskettava, mitä säästetään, jos pystymme hillitsemään säiden ääri-ilmiöitä ja
niiden vakavia talouteen ja ekosysteemeihin kohdistuvia seurauksia.
***
Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää, ettei
kukaan meistä jää katsomoon vaan jokainen kantaa omissa teoissaan vastuuta
ympäristöstä.
Nämä asiat ovat niin tärkeitä, että ilmastokysymykset pitää olla vahvasti
seuraavan hallituksen agendalla ja ennen kaikkea toimissa. Tämä on
kynnyskysymys.