Arvoisat puoluevaltuuston jäsenet, hyvät kokoomuslaiset!

Me kokoomuslaiset voimme valmistautua tuleviin haasteisiin aurinkoisin mielin. Pitkäjänteinen työmme on tuottanut nousujohteista tulosta. Olemme nousseet Suomen houkuttelevimmaksi puolueeksi. Uusimman puoluetutkimuksen mukaan kokoomuksen julkikuva on nyt parempi kuin yhdessäkään mittauksessa aiemmin. Meillä on kaikista puolueista paras ja myönteisin kokonaisimago.

Myös kannatuksemme on noussut tasaisesti. Kaikki indikaattorit osoittavat, että kokoomuksen nousu jatkuu. Huhtikuisessa neljän suurimman puolueen teettämässä kyselyssä ohitimme keskustan ja demaritkin alkavat olla vain virhemarginaalin päässä. Tästä on todella hyvä ponnistaa entistäkin parempiin tuloksiin. Eikä ole epäilystäkään, ettemmekö olisi vahvasti kisaamassa pääministeripuolueen asemasta.

Kokoomuksen kenttäväki on tehnyt hyvää työtä. Myönteinen kehitys ei ole itsestään selvyys. Koko kokoomuksen on jatkettava tinkimättömästi työtä. Me tarvitsemme malttia ja innostusta yhtä aikaa.

Hyvät puoluevaltuuston jäsenet!

Viime puoluevaltuuston kokouksessa otimme suunnan kohti tulevia eduskuntavaaleja. Nostimme tavoitteeksi vaalivoiton ja suurimman puolueen aseman. Kaikki merkit viittaavat siihen, että olemme oikealla tiellä.

Eduskuntavaaleihin on valmistauduttava perusteellisesti. Tämä työ on meidän yhdessä tehtävä. Kokoomuskentän näkemyksen on oltava perusta vaalitavoitteiden ja tulevan vaalikauden ohjelman valmistelulle. Tämänpäiväinen kokous on sopiva paikka aloittaa tämä yhteispohdinta. Yhteistyötä tehden saamme viestistämme koko kokoomuksen näköisen. Kentän ja eduskuntaryhmän sekä puoluejohdon yhteistoiminnassa tehdyt tavoitteet tulevat sitten syksyn puoluevaltuustoon käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.

Lähiajan tavoitteiden lisäksi on katsottava vaalikautta pidemmälle. Kokoomuksen on oltava puolue, joka näkee ja ymmärtää ajoissa tulevaisuuden keskeiset haasteet. Kun rakennamme tavoitteitamme, lähtökohtana on oltava velvollisuutemme jättää maapallo tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvässä ja mieluummin paremmassa kunnossa kuin me sen olemme saaneet.

Ilmastonmuutos on merkittävimpiä maailmanlaajuisia uhkia niin ihmisten kuin ympäristönkin hyvinvoinnille. Ilmasto lämpenee vieläkin nopeammin ja voimakkaammin kuin aikaisemmin on arvioitu. Vuosi 2005 oli maapallolla lämpimin koskaan mitattu vuosi. Ja viidestä lämpimimmästä vuodesta neljä on ollut 2000-luvulla!

Ilmaston ennustetaan lämpiävän eniten pohjoisilla leveysasteilla kuten Suomessa. Ilmastonmuutoksen eteneminen merkitsee Suomessa keskilämpötilan nousua ja sädemäärien kasvua. Etelä-Suomen talvi on vaarassa hävitä kokoaan. Lämpeneminen on näkynyt jo siinä, että Suomessa kasvukausi on pidentynyt 30 vuodessa kymmenellä päivällä. Vaikutusten arviointia kohdallamme vaikeuttaa se, että on jopa esitetty, että Golf-virta voisi pysähtyä, jolloin Suomen ilmasto alkaisikin kylmetä voimakkaasti.

Ilmastonmuutos on monin osin seurausta ihmisten toiminnasta aiheutuneista kasvihuonekaasuista ja niiden lisääntymisen aiheuttamasta lämpenemisestä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää monia merkittäviä muutoksia ihmisten toiminnassa!

Seuraavat 50 vuotta ilmasto muuttuu, vaikka kaikki päästöt loppuisivat heti. Valloille päässyt ilmastonmuutos ruokkii itse itseään. On arvioitu, että vasta vuoden 2050 jälkeen nykyiset ja tulevat päästövähennykset vaikuttavat ilmastonmuutoksen vauhtiin. Toimilla päästöjen vähentämiseksi on kiire, muutoin hidastamisvaikutukset siirtyvät vieläkin pidemmälle tulevaisuuteen.

Vaikka päätavoitteena onkin hidastaa ilmastonmuutosta, on samalla sopeuduttava ja varauduttava entistä paremmin kohtaamaan sen aiheuttamat muutokset. Meidän on myös osattava hyödyntää ilmastonmuutoksesta aiheutuvia mahdollisuuksia. Kansallisia valmiuksiamme ja sopeutumiskykyä on kasvatettava riittävän ajoissa. Tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja ennen kaikkea sopeutumistoimista tarvitaan vielä lisää, jotta osaisimme valita kaikkein tehokkaimmat keinot. Varsinkin kustannuksista puhuttaessa on laskettava, mitä säästetään, jos pystymme hillitsemään säiden ääri-ilmiöitä ja niiden vakavia talouteen ja ekosysteemeihin kohdistuvia seurauksia.

Ilmastonmuutoksen kanssa kamppailu onkin nähtävä investointina tulevaisuuteen. Kasvihuonekaasujen vähentämisellä pienennetään myös muita ilmansaasteita, edistetään ihmisten terveyttä, luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja energian käytön tehokkuutta.

Hyvät puoluevaltuuston jäsenet!

Vanhasen hallituksen ilmastolinjauksia odotettiin pitkään, onhan hallitusohjelmassa luvattu uudistaa ilmastostrategia. Kun hallitus pitkän kiistelyn jälkeen sai energia- ja ilmastoselonteon kokoon, oli se vesittynyt liian monen asian jäädessä auki. Seuraavan hallituksen ohjelma on rakennettava tulevaisuuteen suuntautuneeseen ja kokonaisvaltaiseen arvioon ilmastonmuutoksesta ja siihen on sisällytettävä selkeät linjaukset ilmaston lämpenemisen estämiseksi ja sen aiheuttamiin muutoksiin sopeutumiseksi.

Koska päästöt eivät tunne valtion rajoja, on ilmastonmuutosta torjuttava ennen kaikkea globaalisti. EU:n ei pidä edetä yksipuolisesti. Kaikki merkittävät maat on saatava sitoutumaan päästöjen vähentämistavoitteisiin. Meidän on myös löydettävä reilut tavat saada kehittyvät maat mukaan ilmastotalkoisiin. Esimerkiksi nopeasti kasvavat Kiina ja Intia eivät ole mukana Kioton tavoitteissa ja ovat saatavissa mukaan vasta Kioton kakkoskaudella eli 2012.

Suomen on toimittava EU:ssa ja kaikilla kansainvälisillä foorumeilla aktiivisesti maailmanlaajuisen ilmastopolitiikan aikaansaamiseksi. Ilman globaaleja ilmastositoumuksia päästöjä aiheuttava teollisuus ja siten talouskasvu ja työpaikat siirtyvät pois päästörajoitusten maista maihin, joissa saastuttaminen on edullisempaa. Ei auta, että Suomessa tai edes EU:ssa päästöt vähenevät, jos ne toisaalla kasvavat tätäkin enemmän.

Suomen on EU:n puheenjohtajakautenaan ajettava sellaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa, joka yhtäältä tukee globaaleja päästövähennyksiä ja hillitsee ilmastonmuutosta, mutta samalla pitää huolta EU:n kilpailukyvystä. Kustannusten nousuun, kilpailukyvyn heikkenemiseen ja hiilivuotoon johtaneeseen EU:n ilmastopolitiikkaan on saatava muutos.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa EU:n päästökauppaa on arvioitava uudelleen. Järjestelmää ei voi pitää onnistuneena, koska ei ole päästy riittävästi siihen, että puhdasta palkitaan ja saastuttaja maksaa. Suomi, jossa on tehty paljon energiatehokkuuden parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi, on joutunut maksamaan tästä kalliin hinnan. Niin päästökaupan kuin tulevien muidenkin päästövähennysjärjestelmien on oltava sellaisia, että ne kannustettava investoimaan puhtaaseen energiatuotantoon. EU:n päästökauppa on nostanut niin teollisuuden kuin kuluttajien sähkön hintaa. Kilpailukyvyn heikentymisen ja rahallisten menetysten torjumiseksi teollisuuden sähköveroa on nopeasti alennettava.

On vahingollista, että maassamme on hallitus, jonka energiapoliittinen linja on epäselvä. Aikaisemmin alhainen ja vakaa sähkön hinta on ollut kotimaisen teollisuuden vahvuus. Nyt se ei sitä enää ole. Työpaikkojen ja investointien turvaamisen kannalta on välttämätöntä, että seuraava hallitus toteuttaa selkeää ja ennakoitavaa energiapolitiikkaa.

Hyvät kokoomuslaiset!

Kokoomus ottaa ilmastonmuutoksen tosissaan. Me olemme huolissamme ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Puoluevaltuuston on tarkoitus tänään käynnistää kokoomuksen laaja-alaisten ilmastopoliittisten tavoitteiden valmistelu siten, että tavoitteet käsitellään puoluevaltuuston syyskokouksessa. Puoluekokouksessa käsiteltävä energia- ja ilmastokannanotto tukee tätä työtä. Koska ilmastopolitiikassa on kyse paljolti muustakin kuin energiapolitiikasta, ilmastotavoitteissa on tarkoitus pureutua syvemmin ja pidemmällä tähtäimellä myös liikenteen, rakentamisen ja maankäytön, rakennusten energiatehokkuuden ja kestävien kulutustottumusten arviointiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Jotta kasvihuonekaasupäästöjä todella voitaisiin vähentää ja ilmastonmuutosta oikeasti ehkäistä, meidän on vaikutettava kaikkeen ihmisen toimintaan. Kaikessa mitä teemme, jokaiselle sektorilla, on arvioitava, miten sen voi tehdä ympäristön ja ilmaston kannalta kestävämmällä tavalla. Kuitenkin niin, ettei talouskasvu siitä kärsi. Meidän on löydettävä keinot asua, elää, liikkua, tehdä töitä ja kuluttaa kestävästi. Vastuu on meillä kaikilla.

Liikenne on merkittävä päästölähde. Liikenteen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on lähes 20 prosenttia ja osuus on koko ajan kasvussa. Liikenteen päästöt ovatkin keskeisessä asemassa, kun yritämme vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Vanhasen hallitus on liikennepolitiikassaan laiminlyönyt ilmastopoliittiset tavoitteet. Kuvaava esimerkki on, että joukkoliikennettä on ajettu alas ja sen kilpailukyky on heikentynyt. Terveellisemmän ympäristön turvaaminen edellyttää voimakkaita toimenpiteitä joukkoliikenteen edistämiseksi koko maassa. Liikennettä on saatava enemmän raiteille. Ylipäänsä joukkoliikennepalveluiden saatavuutta on parannettava kaavoituksella ja liikennejärjestelyillä.

Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen kehittyminen vaikuttavat lämmitysratkaisuihin, liikennetarpeeseen ja osin myös rakennusten energiakulutukseen. Tulevaisuudessa on entistä vahvemmin suosittava sellaisia ratkaisuja, jotka vähentävät kasvihuonekaasuja. Lainsäädäntöä tällä saralla on jo melkoisesti. Haasteena on saada tavoitteet konkretisoitumaan käytännössä.

Pientaloista noin 40 % lämpiää sähköllä, mikä vastaa lähes Olkiluodon uuden ydinvoimalayksikön kapasiteettiä. Rakennusten lämmitys aiheuttaa noin 30 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöjen hillitsemiseksi asumisen energiataloudellisuuden ja rakennusten energiatehokkuuden lisääminen on tärkeää.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa jätteiden syntyä on ennaltaehkäistävä. Jätteiden määrän vähentämiseksi tarvitaan ennen kaikkea kulutus- ja tuotantotapojen sekä asenteiden muutosta. Myös jätteenpoltto on lajittelun ja muun jätteiden käsittelyn rinnalla tarpeellinen ratkaisu.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa Suomen on vahvemmin panostettava energia- ja ympäristöteknologian kehittämiseen ja siihen liittyvän viennin edistämiseen. EU ja samalla Suomi ovat vaarassa jäädä jälkeen päästöttömän ja vähäpäästöisten teknologioiden kehittämisessä keskittyessään vain päästökattoja koskevien prosenttilukuihin.

Suomella on hyvät mahdollisuudet hyötyä ilmastonmuutoksen hillinnän avaamista globaaleista markkinoista ja teknologian murroksesta. Seuraavassa hallitusohjelmassa tarvitaankin pitkän aikavälin linjauksia, joilla kannustetaan uudentyyppisiin teknologiaratkaisuihin. Erityisen tärkeää on turvata perustutkimuksen riittävä taso.

Yksityinen kulutus on suurin kysyntäerä kotimaisessa kansantaloudessa. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on löydettävä keinoja lisätä kulutuksen ekotehokkuutta ja lisää mahdollisuuksia sekä kannusteita ostovoiman suuntaamiseksi kestävämpään kulutukseen. Kotitalousvähennys on hyvä esimerkki siitä, miten kulutusta voidaan suunnata ekologisempaan suuntaan - palveluiden ostamiseen tavaroiden sijasta - ja samalla edistää taloudellista kasvua ja työllisyyttä. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttääkin, ettei kukaan meistä jää katsomoon vaan jokainen kantaa omissa teoissaan vastuuta ympäristöstä.

Valmisteltavat ilmastopoliittiset tavoitteet ovat hyvä pohja kokoomuksen hallitusohjelmavalmistelulle. Kokoomus haluaa tehdä aidosti kestävän kehityksen politiikkaa, jossa ekologiset, taloudelliset, erityisesti työllisyys sekä sosiaaliset asiat, ovat kestävällä tavalla tasapainossa.

Hyvät puoluevaltuuston jäsenet!

Hallituksen toiminta palveluiden pelastajana näyttää entistäkin huolestuttavammalta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ei edelleenkään ole päästy sopuun edes päälinjoista. "Mikään ei muuttua saa" on punamullan linja ja tulos pitkästä työrupeamasta ja koko maan kattavasta kuntakierroksesta. Kaiken tämän puuhastelun alle on yritetty haudata se vakava tosiasia, että palvelut ovat jo nyt vakavasti uhattuna. Tällaisessa tilanteessa luulisi uusien ajatusten ja uudistushenkisten puheenvuorojen olevan tervetulleita.

Mutta ei. Keskusta on keskittynyt ampumaan alas kuntarakenneuudistuksen ja demarit ampuvat lähes kaikkea, mikä liittyy palvelurakenteiden uudistamisen. Ja vihreät ovat liittyneet tähän vanhoilliseen "mikään muuttua ei saa" -liittoumaan kyseenalaistamalla järjestöjen roolin vahvistamisen.

Vihreät ovat puheenjohtajansa Tarja Cronbergin suulla yrittäneet muuttaa täysin muuksi puheenjohtaja Kataisen ja kokoomuksen esityksen vahvistaa kansalaisjärjestöjen roolia ja lisätä niiden voimavaroja osana hyvinvoinnin turvaamista. Voi kysyä, mitä tällä tietoisella väärinymmärryksellä oikein haetaan? Miksi halutaan kiistää tai vähätellä järjestöjen merkitystä?

Vihreiden tulkinta, että järjestöjen roolin korostaminen merkitsisi julkisten hyvinvointipalveluiden siirtämistä järjestöjen hoidettavaksi, on käsittämätön.

Vapaaehtoistyön ja kansalaisjärjestöjen merkitys hyvinvoinnin turvaamisessa on suuri, eikä niiden toimintaa pidä keinotekoisesti asettaa vastakkain julkisen sektorin palveluiden kanssa. Ajatus siitä, että vain julkiset palvelut pystyvät luomaan hyvinvointia on varsin vanhakantainen. Kolmas sektori on nopea reagoimaan yhteiskunnan muutoksiin ja ihmisten tarpeisiin. Järjestöt ovat kiinni ihmisten arjessa. Hyvinvointiyhteiskuntaa on vaikea edes kuvitella ilman järjestöjen työtä ja panosta.

Itseään uudistusmielisenä pitävä Vihreä liitto näyttää todella taantuneen puolueeksi, joka pelkää muutosta. Voi melkein sanoa kaipaavansa vihreiden entistä puheenjohtajaa Soininvaaraa, joka esitti aktiivisesti uusiakin asioita, laatu oli vaihtelevaa, mutta ainakin katse oli käännetty tulevaan eikä peruutuspeiliin.

Kokoomus on valmis uudistuksiin. Hyvinvointipalvelujen turvaaminen edellyttää kunta- ja palvelurakenteen uudistamista ja järjestöjen roolin vahvistamista. Osoituksena kolmannen sektorin tärkeydestä, puoluevaltuusto käsittelee kannanoton järjestöjen roolista ja merkityksestä hyvinvointiyhteiskunnassa.