Kolumnit 2011

 

Seuraavalla vaalikaudella on edessä vaikeita päätöksiä ja niiden eteenpäinvieminen edellyttää ennen kaikkea meiltä päättäjiltä, mutta myös kaikilta suomalaisilta ponnisteluja ja ahkeruutta. Hyvinvointiyhteiskuntamme pelastamisen lähtökohtana on kestävä talous. Vastuullinen kansa ei maksata velkojaan lapsillaan eikä ahnehdi tulevien sukupolvien mahdollisuuksia.

 

Politiikan perusta on oltava työn, yrittäjyyden sekä hyvän työelämän edistäminen. Tarvitsemme toimia, jotka edistävät uusien työpaikkojen syntymistä ja jotka lisäävät kaiken työnteon sekä yrittäjyyden kannattavuutta. Meidän on myös pidennettävä työssäoloaikaa. Olemme saaneet elämään lisää vuosia ja nyt meidän on saatava myös lisää elämää ja aktiivista tekemistä vuosiin. Hyvä työelämä, terveydenedistäminen ja osaamisen vahvistaminen ovat tässä avainasemassa. Tehostettuja toimia tarvitaan ikäsyrjinnän ja epätasa-arvon kitkemiseksi työelämästä.

 

Työaikajoustot edistävät merkittävästi työuralla pidempään jaksamista. Työaikajoustoilla on myös selvä vaikutus työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Pidemmät työurat saadaankin vain, jos onnistumme lisäämään työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhönsä. Joustot lisäävät työntekijöiden elämänlaatua ja hyvää arkea. Hyvä työelämä pitää olla ”jokatyöntekijänoikeus” ja työ sekä perhe ”jokavanhemmanmahdollisuus”. 

 

Parempi työelämä on avain suomalaisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Parempi työelämä tarkoittaa motivoituneempia ja terveempiä työntekijöitä, uusien ideoiden ja toimintatapojen syntymistä ja sitä kautta myös menestyvämpiä yrityksiä ja tehokkaampaa julkista sektoria. Työntekijän kannalta parempi työelämä vaikuttaa myös työn ulkopuolella - motivoiva ja mielekäs työ antaa aikaa myös perheelle ja vapaa-ajalle. Hyvän johtamisen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen pitäisi olla yhteinen tavoite palkansaajille ja työnantajille, sillä näillä toimilla parannetaan niin tehokkuutta, motivaatiota kuin jaksamistakin.

 

Työpaikoilla on tehtävissä paljon hyvää ilman lainsäädännön muutoksia ja ylimääräistä byrokratiaa. Meillä on jo paljon välineitä, jotka eivät ole käytössä. On tärkeää pohtia, miten nämä mahdollisuudet saadaan työpaikoilla käyttöön. Työaikapankki ja vaihteleva työaika ovat esimerkkejä vielä käyttämättömistä mahdollisuuksista. Työaikakulttuurin on oltava sellainen, että joustot toimivat molemmin puolin. Työpaikat ovat tietenkin erilaisia ja jouston mahdollisuudet vaihtelevat työpaikan sekä tehtävän mukaan. Kyse on yhtä lailla niin työntekijän kuin työnantajankin edusta. Hyvä johtaminen ja joustot eivät tietenkään ole tarpeen vain pienten lasten vanhemmille, vaan niiden pitää olla jokaisen työntekijän mahdollisuus.

 

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta on aloittanut keskustelun siitä, mitä hyvä työelämä on. Mikä on tärkeintä työelämässä? Miten sekä työnantajat että työntekijät voivat vaikuttaa siihen, että työssä jaksetaan paremmin? Haastamme kokoomuslaiset ja kaikki suomalaiset, niin työnantajat, työntekijät kuin yrittäjätkin mukaan keskusteluun ja hyvän työelämän talkoisiin. Tervetuloa mukaan!

 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja

www.sarisarkomaa.fi