Kesto keskustelunaihe syksyn mittaan on ollut meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus. Uudistuksen tavoite on palveluiden turvaaminen, mutta tähän mennessä keskustelu on pyörinyt lähinnä organisaatiokaavioissa, eikä ydinkysymykseen ole päästy vielä tarttumaan. Tärkeintä pitäisi olla laadukkaat ja oikeaan aikaan saadut palvelut - kuntarakenteet ja hallinto vasta toissijaisia.

Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on riittävä väestöpohja ja tarpeeksi vahva perusta palveluiden järjestämiseksi, vaikka yhteistyön kehittämisessä onkin valtavasti tehtävää. Täällä palveluiden tuottamisen näkökulmasta kuntaliitokset eivät ole tarpeellisia. Sen sijaan organisoidulle yhteistyölle on sitäkin enemmän tarvetta niin elinkeinopolitiikassa, maankäytössä, asuntorakentamisessa kuin liikennejärjestelyssä. Tarkoittaako tämä sitten kyseisten kuntien yhdistämistä, on tässä vaiheessa mahdoton sanoa. Mutta se on selvää, että yhdistämisen hyötyjä ja haittoja kannattaa selvittää. Yhteistyötä on kaikin tavoin kehitettävä tavoitteena asukkaiden kannalta toimivan kaupunkialueen luominen.

Uudistuksen keskeisemmäksi ongelmaksi on muodostunut se, ettei valtiovalta tunne pääkaupunkiseudun tilannetta. Kuvaavaa on, miten pääministeri Vanhanen väittää virheellisesti pääkaupunkiseudun kuntien menojen kasvavan hallitsemattomasti. Todellisuudessa Helsingin menot ovat kovien ponnistelujen ja tehokkaiden toimintatapojen etsimisen jälkeen laskeneet. Painopistettä on laitettu palveluihin ja niiden järkevään järjestämiseen.

Hallituksen olisi tultava katsomosta Helsingin ja pääkaupunkiseudun kumppaniksi varmistamaan Suomen ainoan metropolialueen menestys ja siellä asuvien ihmisten hyvinvoinnin mahdollisuudet. Sen sijaan, että valtiovalta pohtii täällä syntyvän hyvinvoinnin siirtämistä muualle, on sen nykyistä voimallisemmin panostettava pääkaupunkiseudun taloudellisen kasvun edellytysten vahvistamiseen. Helsinki ei tehnyt yhteisöveroleikkauksen jälkeen rankkoja tasapainottamistoimia sen vuoksi, että säästöt siirretään maakuntiin. Sopeutustoimet tehtiin siksi, että voisimme entistä paremmin turvata helsinkiläisten palvelut ja elinolosuhteet.

Haasteita kotikaupunkimme kehittämisessä riittää, mutta on myös annettava kiitosta. Tuorein Helsingin terveysasemilla tehty potilaiden asiakastyytyväisyystutkimus osoitti, että palveluiden laatu tyydyttää helsinkiläisiä. Tutkimustulos antaa syyn olla ylpeitä terveyspalveluistamme ja kiittää Helsingin henkilöstöä hyvästä työstä. Hyvää palautetta on tullut myös päiväkotilasten vanhemmille tehdyistä kyselytutkimuksista.

On huolestuttavaa, miten asumisen ja elämisen kustannukset ovat kivunneet Helsingissä jo taivaisiin. Miten tällä menolla tavallisilla keskituloisilla palkansaajilla, kuten sairaanhoitajilla ja opettajille, on kohtaa enää varaa asua ja elää Helsingissä? Olisi jo korkea aika, että valtiovallan vinoutunut näkemys ja ymmärtämättömyys Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua kohtaan suoristetaan. Hallituksen on ymmärrettävä se tosiasia, että vain pitämällä kiinni pääkaupunkiseudun kilpailukyvystä ja hyvinvoinnista menestyy koko Suomi.

Syksyn sateet ovat viimein vaihtumassa lumeksi ja joulun ajan odotukseksi. Haluan toivottaa kaikille MunkinSeudun lukijoille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta.