Meri, saaristo ja rannat arvokkaine luontokohteineen ovat meidän helsinkiläisten rikkaus ja rakkaus. Harvassa eurooppalaisessa pääkaupungissa voi aivan keskustan läheisyydessä nauttia näin monimuotoisesta luonnosta kuin meillä Helsingissä. Puhdas ja uimakelpoinen Itämeri ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys.

Vaikka Suomenlahden kuormitus on viime aikoina vähentynyt, on se edelleen liian suuri vesialueiden sietokykyyn nähden. Itämeri voi vieläkin huonosti ja se on maailman saastuneimpia merialueita. Tämä on voitu todeta hyvin viime vuosien runsaina leväkukintoina ja itäisen Suomenlahden laajana happikatona.

Sinilevästä onkin tullut jokakesäinen haitta ja huolenaihe. Kesän helteet tuovat tullessaan sinileväkukinnot, jotka pahimmillaan estävät meren virkistyskäytön. Myöskään Munkkiniemen uimarannat eivät ole välttyneet kyseiseltä vitsaukselta, vaan siellä on tänäkin kesänä ollut runsaasti sinilevää.

Limainen ja haiseva sinilevä ei houkuta uimaan tai meren äärelle. Pahimmillaan se on myrkyllistä ja vaaraksi etenkin lapsille ja eläimille. Tutkimustiedon valossa on jo pitkään ollut selvää, ettei ilman laajamittaisia ympäristöpoliittisia toimenpiteitä Itämeren ekologista tasapainoa saada palautettua.

Itämeri on laajentuneen Euroopan unionin sisämeri. Sen pelastaminen edellyttää voimakasta poliittista tahtoa ja kaikkien rannikkovaltioiden yhteistyötä. Suomi tulee olemaan vuonna 2006 Itämeren rantavaltioista ensimmäinen puheenjohtajamaa. Tilaisuus on hyödynnettävä täydellä teholla. Koko EU on saatava sitoutumaan Itämeren suojeluun kaikissa toimissaan.

Itämeren suojelun on oltava yhtenä painopisteenä yhtä lailla Venäjän ja Pohjoismaiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Tehtävää riittää myös kotimassa. Monet tahot, kuten Suomen WWF, ovat esittäneet huolensa siitä, että Suomen Itämeren suojeluohjelman tavoitteista lipsutaan ja että Itämeren rehevöitymisongelman ratkaisu ei ole edennyt suunnitellulla tavalla. Erityisesti maatalouden ja haja-asutuksen päästöjä on vähennettävä nykyistä tehokkaammin.

Itämeren kuormituksen vähentämiseen on saatava mukaan kaikki kuormittajat: yhdyskunnat, teollisuus ja maatalous sekä rahti- ja matkustajalaivat. Myös yksittäiset ihmiset voivat tehdä yllättävän paljon Itämeren suojelemiseksi. Esimerkiksi joukkoliikenteen, erityisesti sähköisen sellaisen, suosiminen jo auttaa. Ympäristöystävällinen ratkaisu mökillä on esimerkiksi kompostoiva käymälä ja matotkin on syytä pestä kaukana rannoista. Yleensäkin kaikki mökkien pesuvedet on pidettävä kaukana vesistöistä.

Veneilijöiden on ehdottomasti lopetettava käymäläjätteiden laskeminen mereen. Helsingin on osaltaan huolehdittava, että vierasvenesatamissa on vapaa-ajan veneiden wc-tankkien tyhjennyspisteitä. Tämä asia on Helsingissä vielä riittämättömästi hoidettu. Asia on tärkeä koko Itämeren rehevöitymisen estämiseksi, mutta ennen kaikkea omien lähirantojemme puhtauden ja viihtyvyyden vaalimiseksi. Itämerestä huolehtiminen on kaikkien yhteinen etu ja velvollisuus.