Elintapamme ja kulutustottumuksemme vaikuttavat niin omaan lähiympäristöömme kuin maailmanlaajuisestikin ympäristön tilaan. Ilmastonmuutos on globaali uhka, joka on otettava tosissaan. Omalla toiminnallamme ja valinnoillamme voimme vaikuttaa ympäristön viihtyisyyteen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Esimerkiksi kierrättämällä ja lajittelemalla meistä jokainen voi huomattavasti hillitä kaatopaikkojen täyttymistä, ja siten vähentää ympäristöhaittoja.

Pääkaupunkiseudun kasvihuonepäästöt ovat huolestuttavasti nousseet. Päästöjen vähentämisessä on jätehuollolla oma tärkeä osuutensa, vaikka jätehuollon osuus kasvihuonepäästöistä on pieni verrattuna esimerkiksi liikenteeseen. Jätehuollossa on kuitenkin potentiaalia päästöjen vähentämiseen jopa nollatasolle. Jotta tämä olisi mahdollista, on Helsingin ja meidän helsinkiläisten panostettava jätteiden synnyn ehkäisyyn, lajitteluun, erilliskeräykseen ja kierrätykseen sekä jätteiden hyötykäyttöön.

Nelihenkinen kaupunkilaisperhe tuottaa vuodessa noin 1200 kiloa jätettä. Määrät vaihtelevat suuresti riippuen perheiden kulutustottumuksista. Kodin jätteistä on yli kolmannes eloperäistä, kompostointikelpoista jätettä. Toinen kolmannes kertyy keräyskelpoisesta paperista ja pahvista. Hyötykäyttöön kelpaavaa lasia ja metallia kertyy noin kymmenesosa kodin jätekasasta.

Helsinkiläisten asenteet ovat vuosi vuodelta muuttuneet ympäristöystävällisemmiksi. Kaupunkimme asukkaista suurin osa, 80 prosenttia, on valmiita kierrättämään ja lajittelemaan jätteensä. Vaikka asenteet ympäristöä kohtaan ovat hyvin positiivisia, eivät ne aina käytännön tasolla kanavoidu toiminta- ja kulutustapoihin. Esimerkiksi biojätteitä kertoo säännöllisesti lajittelevansa vain puolet helsinkiläisistä. Jotta ympäristömyönteisyys todella toteutuisi ja tottumukset muuttuisivat, tarvitaan myös edellytyksiä toimia ympäristön hyväksi.

Kierrätyksen ja lajittelun kannalta ongelmana on lajiteltujen jätteiden vastaanottopaikkojen hajanaisuus. Kiinteistökohtaista erilliskeräystä ei ole ekologista eikä ekonomista järjestää kaikille jätelajeille. Osa voidaan kerätä alueellisesti keräyspisteisiin. Alueellisia keräyspisteitä ei ole kuitenkaan kaikkien kaupunkilaisten saatavilla. Sanomatta on selvää, että tällä on kielteisiä vaikutuksia ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen.

Kaiken lisäksi jätepisteet ovat usein kaupunkikuvallisesti epäsiistejä ja epäyhtenäisiä "pömpeleitä". Se, miten jätteen lajittelu ja sen keräys on järjestetty, vaikuttaa vahvasti kaupunkimme imagoon ja viihtyvyyteen. Helsingin pitäisi olla käyntikortti ja keulakuva koko maalle hyvin järjestetystä jätehuollosta.

Helsingin ja YTV:n on viivytyksettä rakennettava kaupunkikuvaan sopivat lajiteltujen jätteiden aluekeräyspisteet. Mukaan on saatava myös tuottajat. Näin saadaan aikaan paras tulos. On välttämätöntä, että keräyspisteet ovat kaikkien kaupunkilaisten saatavilla sopivilla luontaisilla kulkureiteillä. On järjetöntä, että jätteitä täytyy erikseen lähteä kuljettamaan paikasta toiseen. Roskien vieminen on asia, jonka pitäisi hoitua kävelymatkan päässä. Sen ei pitäisi olla liikaa vaadittu eurooppalaisessa pääkaupungissa.