Kansallinen terveysprojekti on suurin uudistus sitten kansanterveyslain. Sen tavoitteena on saada terveydenhuoltoon kohdistuvat kasvavat haasteet hallintaan. Projektia ei tarkoitettu hetkelliseksi ponnistukseksi hoitaa jonot kuntoon, vaan sillä halutaan vahvistaa yhtälailla terveyden edistämistä kuin sairaanhoitoakin.

Yhteisymmärrys kansallisesta hankkeesta syntyi helposti, mutta käytännön toteutus on ollut hankalampaa. Kuntatalous on jatkuvasti heikentynyt ja kaiken päälle kaatuvat ensi vuoden budjetin terveysprojektirahojen leikkaukset. Hoitotakuun velvoittamana jonoja puretaan kaikin voimin ja voimavarat ennaltaehkäisyyn rapisevat.

Tämä huoli kävi ilmi myös keväisessä Terveysbarometrissa. Terveyden edistämisestä tinkiminen on vaarassa johtaa noidankehän syntyyn, jossa hoitomenot kasvavat ja väestön terveydentila heikkenee.

Tarve uudistaa hyvinvointipolitiikkaa terveyden edistämisen suuntaan on kyllä tiedostettu, mutta siltä on suljettu silmät. Oireiden hoidon lisäksi on kyettävä pureutumaan terveysongelmien syihin ja ennaltaehkäisemään niitä. Hyvä alku olisi laittaa kuntoon laman jäljiltä heikentynyt kouluterveydenhuolto ja neuvolatoiminta.

On ihan selvää, että meidän on uudelta pohjalta mietittävä, miten parhaiten edistäisimme ihmisten toimintaa heidän itsensä ja lähiyhteisönsä parhaaksi. Terveyttä edistävät tehokkaimmin asiat, joihin voi itse vaikuttaa: Riittävä lepo, terveellinen ravinto, liikunta, hyvät ihmissuhteet sekä mielekkääksi koettu työ ja toiminta.

Voi vain kuvitella, kuinka paljon paremmin voisimme ja paljonko säästäisimme, jos ympäristö ja hyvinvointipalvelut olisivat rakennettu ohjaamaan kohti terveellisiä elämäntapoja ja valintoja. Suunnattoman kustannustehokasta lasten ja nuorten terveyden edistämisessä olisi koulupihojen kunnostaminen sellaisiksi, että ne kannustaisivat leikkimään ja liikkumaan.

Jotta päätöksenteon seurauksia osattaisiin arvioida, tarvitaan nykyistä enemmän tutkittua tietoa terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Terveysvaikutusten arviointi pitäisi olla käytäntö ja vaade - yhtälailla kuin ympäristö- tai taloudellisten vaikutusten arviointi.

Terveyteen on maltettava panostaa. Yhteiskuntaamme leimaa vahvasti lyhytjänteisyys ja jopa lyhytnäköisyys. Vallalla on liiaksi periaate, että kaikki hyöty on saatava tässä ja nyt. Tiukan paikan tullen terveyden edistämisestä säästetään aivan liian usein. Terveyden edistäminen pitää laittaa etusijalle myös käytännössä, eikä vain juhlapuheissa.