Me kokoomuslaiset voimme aloittaa alkaneen vuoden hyvältä pohjalta. Takanamme ovat kahdet voittoisat vaalit. Kesäkuisissa eurovaaleissa kokoomus nousi Suomen suurimmaksi puolueeksi. Menestys jatkui syksyn kunnallisvaaleissa onnistuessamme paremmin kuin mitä gallupit meille povasivat. Vaalitulos oli kunnallis- ja eduskuntavaaleissa paras 16 vuoteen. Kansalaisten luottamus kokoomukseen palasi. Olemme vahvasti kilvoittelemassa suurimman puolueen asemasta ja pääministerin salkusta vuoden 2007 eduskuntavaaleissa.

Suurin kiitos kokoomuksen menestyksestä kuuluu järjestöväelle. Kentän pitkäjänteinen ja periksi antamaton työ teki mahdolliseksi puolueemme vaalivoitot. Myös hyvät ehdokkaat ja ahkerat vaalitiimit ansaitsevat kiitokset.

Menestys euro- ja kunnallisvaaleissa luo kokoomukselle erinomaiset lähtökohdat tuleviin koitoksiin. Suosio ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se edellyttää koko kokoomuksen uudistumista ja painopisteen pitämistä järjestötyössä.

Yhteisellä strategialla vahvempi kokoomus

Jotta puolue menestyy, on sillä oltava näkemys tehtävästään, skenaario tulevaisuudesta, hahmotettu kohderyhmä, selkeät viestit sekä henkiset että taloudelliset voimavarat selvitä tehtävistään. Suomen suurimmaksi puolueeksi nouseminen vaatii kokoomukselta yhteistä strategiaa. Strategiatyö aloitettiin jo edellisen puheenjohtajan Ville Itälän aikana, ja se käynnistyi uudelleen syksyllä 2004 uuden puoluejohdon voimin.

Strategiatyössä määritellään, mikä on kokoomuksen tehtävä yhteiskunnan kehittämisessä ja mille arvoille toiminta perustuu. Kokoomuksen toiminta-ajatuksena on rakentaa yhteiskuntaa tavalla, joka vastaa kokoomuksen arvoihin samaistuvien ihmisten odotuksia. Kokoomuksen on oltava vastuullinen, ihmiseen luottava uudistaja. Tärkeimmät arvomme kiteytyvät kannustavuuteen, sivistykseen, suvaitsevaisuuteen, välittämiseen ja mahdollisuuksien tasa-arvoon.

Kokoomuksen on määriteltävä strategiansa suhteessa kannattajiin. Oleellista on, että pystymme reagoimaan tarkasti ja nopeasti äänestäjäkuntamme tarpeisiin ja samalla kasvattamaan kannatustamme. Ihmisten on löydettävä uudenlaisia vaikutuskanavia ja nähtävä mitä konkreettista hyötyä on toimia kokoomusyhteisössä.

Toiminnan organisointi on mietittävä uudelleen. Puolueen nykyisistä rakenteista on aidosti keskusteltava: Mikä on paikallisyhdistysten rooli tulevaisuudessa? Miten koko kokoomuskonserni saadaan toimimaan mahdollisimman yhtenäisesti? Organisaatiorakenteen ohella tärkeää on arvioida toimintatapoja. Syksyllä 2003 tehdyn laajan piiri- ja jäsenliittokartoituksen perusteella otetaan käyttöön parhaimmat käytännöt ja niitä hyödynnetään toiminnan kaikilla tasoilla paikallisyhdistyksistä järjestöjohtoon. Konkreettiset tavoitteet ovat tehokkaimpia. Hyvä esimerkki tästä oli viime kunnallisvaaliasettelun tavoite yhdestä lisäehdokkaasta jokaisessa kunnassa.

Jäsenistö puolueen selkäranka

Strategian toteuttamisessa painopiste on pidettävä järjestössä ja jäsenistössä. Ilman toimivaa järjestöä ei ole puoluetta, valtuustoja, eduskunta- tai ministeriryhmiä. Kentällä tehdään se työ, joka tekee kokoomuksesta kokoomuksen. Uudistumisemme edellytys on, että työtä tehdään yhdessä piiri- ja paikallisyhdistystasolla.

Yksi tärkeimmistä järjestöllisistä tavoitteista on jäsenmäärän kasvattaminen. Viime vuonna jäsenmäärä lähti nousuun ja kasvoi yli tuhannella jäsenellä. Pitkän, kaikkia suuria puolueita vaivanneen jäsenkadon aika kokoomuksessa on siten ohi. Kasvua selittää useat eri tekijät: järjestöväen aktiivisuus, kunnallisvaalit, uusi puoluejohto sekä yleinen, kokoomuksen ympärillä oleva positiivinen imu. Tavoitteena on, että puolueemme jäsenmäärä kasvaa jatkossakin vuosittain noin 1000 maksavalla jäsenellä.

Tänä vuonna jäsenhankinnan erityiskohderyhmänä ovat naiset, nuoret ja seniorit. Jäsenhankinnan tehostamiseksi yhteistyötä lisätään Senioriliiton kanssa ja kuluvan vuoden aikana luodaan malli kokoomuksen ja Senioriliiton yhteisjäsenyydelle. Aivan oleellista on myös se, että kunnallisvaaleissa ehdolla olleet noin 2000 henkilöä, jotka eivät vielä ole kokoomuksen jäseniä, saadaan rekrytoitua puolueeseen.

Tutkimusten mukaan puoluetoiminnasta erittäin tai melko kiinnostuneita on 10 % suomalaisista. Samaan aikaan yli 90 % ihmisistä ei ole koskaan kysytty mukaan puoluetoimintaan. Jäsenhankintakampanjoita kannattaa siis miettiä!

Jäsenten vaikutusmahdollisuuksia lisättävä

Puoluevaltuuston roolin vahvistaminen on osa järjestön vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä. Puoluevaltuuston on linjattava, annettava suuntaviivoja ja sitouduttava puolueen uudistamiseen. Puoluevaltuusto on järjestöväen äänitorvi ja siksi sen on vahvasti oltava mukana myös puolueen strategiatyössä. Viime puoluevaltuustossa käsiteltiin strategiatyötä ja helmikuun kokouksessa puoluevaltuusto edelleen linjaa strategian toteuttamista.

On tärkeää, että nyt kahteen otteeseen järjestetyistä paikallisyhdistysten puheenjohtajapäivistä muodostetaan perinne. Järjestöväen ja puoluejohdon vuoropuhelun tiivistäminen on koko kokoomuksen etu.

Järjestöllisen uudistamisen sininen lanka on lisätä yksittäisen jäsenen vaikuttamismahdollisuuksia. Tämä edellyttää koko toimikuntajärjestelmän ja ohjelmatyön uudistamista.

Strategiassa on määritelty myös neljä politiikan teemaa, joissa kokoomuksella on oltava paras osaaminen ja vahva sanoma. Nämä ovat kansainväliset kysymykset, luovuuden talous ja yrittäjyys, koulutus ja sivistys sekä ennakoiva sosiaali- ja terveyspolitiikka. Näillä teemoilla on tarkoitus kirkastaa kokoomuskuvaa ja luoda politiikan suuntaviivoja. Tässä työssä voivat kaikki jäsenet olla halutessaan mukana.

Haastavin tehtävämme on kokoomuslaisen viestin saaminen perille. Kokoomuksen on oltava tulevaisuuteen suuntautunein, innovatiivisin ja ajattelevin puolue, joka merkittävimpänä kansalaisliikkeenä houkuttelee porvarillisia arvoja kannattavat ihmiset yhteen - kannattajikseen ja jäsenikseen.

Kokoomuksen on puolueena uudistuttava, vahvistuttava ja koottava kaikki kokoomuslaiset yhteisten tavoitteiden taakse, koska on olemassa vain yksi kokoomus.